- Opiskellut peruskoulussa ja/tai lukiossa äidinkielenäsi suomea ja saanut siitä hyväksytyn arvosanan päättötodistukseesi
- Tai jos olet suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin koulusivistyskielelläsi (A481/2003, 20 §), mutta saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä -kokeessa.
Lead paragraph
AMK-tutkinnossa koulusivistyskieli vaikuttaa tutkintoon kuuluvien viestintäopintojen kieleen, toisen kotimaisen kielen opintoihin, tiivistelmän kieleen ja tutkintotodistukseen kirjattavaan kielilausekkeeseen (ns. virkamiesruotsi tai -suomi). YAMK-tutkinnossa koulusivistyskieli vaikuttaa vain tiivistelmän kieleen.
Mikä on koulusivistyskieleni ja mihin se vaikuttaa?
Tiivistelmän kieli määräytyy opiskelijan koulusivistyskielen mukaisesti:
- Kun koulusivistyskieli on suomi, tiivistelmän kieli on sekä suomen- että englanninkielisissä koulutuksissa suomi.
- Kun koulusivistyskieli on ruotsi, tiivistelmän kieli on sekä suomen- että englanninkielisissä koulutuksissa ruotsi.
- Kun koulusivistyskieli on joku muu, tiivistelmän kieli on sekä suomenkielisissä koulutuksissa suomi ja englanninkielisissä koulutuksissa englanti.
Koulusivistyskielellä (A481/2003, 20 §) tarkoitetaan sitä kieltä (suomi tai ruotsi), josta opiskelija on Suomen perusopetuslain tai lukiolain mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä.
Mikäli opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin edellä tarkoitetulla koulusivistyskielellään, hänen katsotaan kuitenkin saaneen koulusivistyksensä myös sillä kielellä (suomi tai ruotsi), jolla hän on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa.
Käytännössä: jos opiskelija ei ole suorittanut hyväksytysti Suomen perusopetus- eikä lukiolainsäädännön mukaista äidinkielen oppimäärää, mutta hän on saanut ylioppilastutkinnon suomi tai ruotsi toisena kielenä kokeesta vähintään arvosanan magna cum laude approbatur, opiskelijan koulusivistyskieleksi katsotaan ko. kieli.
Lisätietoja tiivistelmästä:
KOULUSIVISTYSKIELI
- Koulusivistyskieli määrää, millä kielellä opiskelija suorittaa äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot
- Jos koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, tulee tiivistelmä kirjoittaa koulusivistyskielellä riippumatta koulutuksen opetuskielestä
- Kun koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi ja tiivistelmä kirjoitettu samalla kielellä, voidaan tutkintotodistukseen kirjattavan kielilausekkeen avulla todistaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa kielitaitoa
Huom. 'äidinkielen opintoja' ei varsinaisesti amk-tutkintoon sisälly, vaan viestintäopintoja kyseisellä kielellä:
- suomi koulusivistyskielenä tarkoittaa käytännössä viestintäopintoja suomeksi, tiivistelmää suomeksi ja ruotsia toisena kotimaisena kielenä (jollei viimemainittuun ole jotain vapautusperustetta).
- Jos koulusivistyskieli on ruotsi, viestintäopinnot suoritetaan joka tapauksessa, mutta niistä muotoutuu toisen kotimaisen kielen taidon osoitus, ruotsi hoidetaan usein näytöllä ja kypsäri kirjoitetaan ruotsiksi.
- Jos sekä suomi että ruotsi voidaan molemmat katsoa koulusivistyskieliksi (harvinaista), valitaan jompi kumpi edellisistä vaihtoehdoista, mutta niitä ei voi sekoittaa keskenään.
Olethan yhteydessä opintopalveluihin, mikäli sinulla on kysyttävää tästä.