Opiskeluhyvinvointipalvelut

Motivaatio on toimintaamme ohjaava voima, joka saa meidät liikkeelle ja tekemään asioita. Motivaation vaihtelu opiskelussa on tavallista, sillä uuden oppiminen on työlästä ja vaatii keskittymistä, eivätkä onnistumisen kokemukset ja innostava oppiminen tule heti, vaan vasta pitkäjänteisemmän työskentelyn tuloksena. Motivaatiota on kuitenkin mahdollista itse rakentaa ja pitää yllä. Motivaatio pysyy parhaiten yllä, kun suunnittelee opiskeluhetket hyvin ja pilkkoo tehtäviä sopivan pieniin osiin. Näihin löydät vinkkejä kohdasta "Opiskelun suunnittelu ja aikatauluttaminen". Myös tunne yhteisöön kuulumisesta on tärkeä motivaatiotekijä; saanko tukea opiskelukavereilta ja henkilökunnalta? Lähiopetukseen osallistuminen, Helgan toiminta ja hyvinvointipalveluiden opiskelutapahtumat ovat hyviä keinoja lisätä opiskelun sosiaalista puolta.

Mistä opiskelumotivaatio kumpuaa?

Silloin kun opiskelu sujuu ja opiskeltavat aiheet tuntuvat merkityksellisiltä, opiskelua ohjaa sisäinen motivaatio, eli tekeminen on palkitsevaa itsessään. Joskus taas opiskelua ohjaa palautusten määräajat, arvosanat tai muut ulkoiset tekijät. Silloin kun toiminnan moottorina on halu välttää ikäviä seuraamuksia tai saada kiitosta ja palkintoja, puhutaan ulkoisesta motivaatiosta. Opiskelumotivaatio on yleensä yhdistelmä sekä sisäisiä että ulkoisia motivaatiotekijöitä. Kuitenkin, jos opiskelee kokonaan ilman sisäistä kiinnostusta ja merkityksen tunnetta käy opiskeluelämä pidemmän päälle mielelle raskaaksi. Siksi oman motivaation äärelle on hyvä pysähtyä ja muistuttaa itseään siitä, miksi opiskelee. 

Omaa sisäistä motivaatiota voi herätellä esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä: 

• Miksi alun perin lähdit opiskelemaan, mikä sinua silloin motivoi?  

• Mitä opiskelu mahdollistaa tulevaisuudessani? Mihin minulle tärkeään opiskelu liittyy? 

• Mikä minut saa elämässä innostumaan? Voinko tuoda näihin asioihin liittyviä elementtejä opiskeluarkeen?

Tutkintoon sisältyy väistämättä kursseja, jotka kiinnostavat enemmän ja toisia, jotka kiinnostavat vähemmän. Pyri rakentamaan lukujärjestyksesi niin, että jokaisessa periodissa olisi ainakin jokin mielenkiintoinen kurssi. Pyri pitämään mielesi avoimena ja uteliaana myös niiden kurssien kohdalla, jotka eivät ensi silmäyksellä herätä kiinnostustasi. Mitä hyödyllistä voisin tästä oppia? Miten tämä voi liittyä omaan elämääni tai työhöni? 

Lue lisää:

Keskittymiskyky on uuden oppimisen edellytys. Se vaihtelee tehtävän, tunnetilan ja elämäntilanteen mukaan, ja on normaalia, että toisinaan pitkäjänteinen keskittyminen opinnoissa on haastavaa. Ulkoiset tekijät, kuten puhelimen merkkiäänet, tai sisäiset asiat, kuten mieleen tulevat hoidettavat tehtävät, voivat häiritä keskittymistä. Keskittymiskyvyn parantamiseksi on tärkeää poistaa ulkoisia häiriötekijöitä ja harjoitella suhtautumaan sisäisiin häiriötekijöihin niin, etteivät ne haittaa työskentelyä. Keskittymiskykyä voi harjoittaa kuin lihasta.

Kiinnostavan ja mieluisan tekemisen äärellä pystymme yleensä keskittymään vaivatta, kuten katsoessamme kiinnostavaa sarjaa, uppoutuessamme hyvään keskusteluun tai kuunnellessamme innostavaa opettajaa. Sen sijaan erityistä ponnistelua vaativa tai epämukavia tunteita aiheuttava tekeminen haastaa keskittymiskykyä. Esimerkiksi raportin kirjoittaminen voi olla vaikeaa, jos tehtävänanto on epäselvä tai jos pitää itseään huonona kirjoittajana. Mieli haluaa vältellä epämukavaa tilannetta, jolloin keskittyminen herpaantuu. Onkin tärkeää tunnistaa opiskelun aiheuttamat tunteet ja ajatukset, jotta voi löytää sopivat keinot tarttua toimeen epämukavuudesta huolimatta.

Elämässä voi tulla vaiheita, jolloin keskittyminen kaikkeen on vaikeaa ja ajatus harhailee jopa aiemmin innostusta tuoneiden asioiden äärellä. Jos elämässä on paljon kuormitustekijöitä ja keho on kroonisessa stressitilassa, keskittymiskyvyn hupeneminen on luonnollinen reaktio. Tällöin kannattaa kiinnittää huomiota arjen perusasioihin, kuten uneen, lepoon, liikuntaan ja ruokailuun. Pitkään jatkuneisiin ja elämää haittaaviin keskittymiskyvyn vaikeuksiin kannattaa hakea apua terveydenhuollosta tai Haaga-Helian hyvinvointipalveluista.

Kokeile näitä keskittymisen avuksi:

• Poista häiriötekijät: Laita puhelin äänettömälle ja piiloon tai toiseen huoneeseen. Sulje turhat ohjelmat ja välilehdet. Pidä opiskelupisteesi siistinä, jotta näkyvillä ei ole ylimääräisiä ärsykkeitä.
• Poistu kotoa: Useimmat hyötyvät positiivisesta ryhmäpaineesta ja sellaisessa ympäristössä opiskelusta, mikä muistuttaa keskittymisestä. Kannattaakin opiskella kirjastossa tai sopia opiskelutreffit kaverin kanssa.
• Siirrä häiritsevät ajatukset paperille: Jos mieleesi tulee muistettava asia tai huoli kesken opiskelun, kirjoita se heti ylös. Näin voit työntää sen tässä hetkessä pois mielestäsi ja palata asiaan myöhemmin.
• Keskity yhteen asiaan kerrallaan: Ihmisen työmuisti on rajallinen ja jos yrität tehdä montaa asiaa samaan aikaan, keskittyminen alkaa väkisinkin rakoilla. Tehtävälistat ja isompien töiden pilkkominen väliaskeleisiin auttaa pitämään huomion vain yhdessä asiassa.
• Tauota opiskelua: Opiskelu on aivoille työlästä, joten sopivan vireystilan ylläpitämiseksi työskentelyä pitää tauottaa. Kokeile esimerkiksi pomodoro-tekniikkaa.
• Laadukkaat tauot: Opiskelu on tiedonkäsittelyä, joten palauttava tauko on sellainen, kun aivot saavat lepoa. Käy lyhyellä kävelyllä, tee jokin kotiaskare tai venyttele. Tauolla ei kannata syöttää aivoille lisää tietoa uutisia tai somea selaamalla.

Lue lisää:

Korkeakouluopinnoissa hyvät tekstin ymmärtämisen ja tuottamisen taidot tekevät opiskelusta sujuvampaa ja tuovat siihen iloa. Lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät haasteet ovat kuitenkin yleisiä. Keskittyminen voi olla vaikeaa, ja tekstin olennaisten asioiden löytäminen voi tuntua hankalalta. Myös tyhjän paperin kammo on yleistä; raporttiin tai opinnäytetyöhön ei tunnu syntyvät tekstiä millään ja aloittaminen stressaa. 

Onneksi lukeminen ja kirjoittaminen ovat taitoja, jotka kehittyvät harjoittelemalla. Kannattaa lukea paljon myös opintojen ulkopuolella, itselle mieluisalla tavalla. Kiinnostavaan romaaniin tarttuminen voi helpottaa myös kurssimateriaalien lukemista. Kirjoittamista voi harjoitella kevyesti esimerkiksi pitämällä ajatuspäiväkirjaa tai tekemällä muistiinpanoja luennoilla. 

Alla on koottu muutamia vinkkejä, joilla voit tehdä isojen tekstimäärien käsittelystä kevyempää ja innostavampaa. Jos sinulla on tai epäilet lukivaikeutta, kannattaa jo opintojen alussa olla yhteydessä erityisopettajaan, joka voi auttaa apuvälineiden ja mahdollisten erityisjärjestelyiden suhteen. 

Lukeminen:

• Aseta tavoite: Lukemisen ymmärtämistä helpottaa, kun tiedät mitä haluat saada tekstiltä. Etsitkö jotain tiettyä, yritätkö saada nopeasti yleiskuvan aiheesta vai syväymmärtää uutta ajatusta? Suunnittele lukutekniikka tavoitteesi mukaan. 

• Ota ensin yleiskuva haltuun: Useimmissa teksteissä on jonkinlainen johdanto ja loppuyhteenveto. Silmäile ne, sekä väliotsikot, tummennetut kohdat ja kuvat. Mikä on tekstin aihe, mitä se kertoo/ehdottaa/väittää? Näin sinulla on jo yleiskuva tekstin sisällöstä, jolloin on helpompi syventyä asettamasi tavoitteen mukaisella tavalla.

• Keskustele tekstin kanssa: Kysy tekstiltä kysymyksiä ja tee vastauksistasi muistiinpanoja tai ajatuskarttoja. Mitkä on tekstin avainsanat ja mitä niillä tarkoitetaan? Mihin jo itselleni tuttuihin teemoihin teksti liittyy? Mitä ajatuksia teksti minussa herättää? Miten tiivistäisin tekstin sanoman kahteen lauseeseen?

• Ota apuvälineet haltuun: Jos lukiessa "rivit hyppii", säädä fonttikokoa, taustaväriä tai ruudun rajausta itsellesi paremmin sopivaksi. Fyysisiin kirjoihin on kirjastolta lainattavissa esimerkiksi lukuviivain. Hyödynnä selainten ja tekstinkäsittelyohjelmien ääneenlukutoimintoja ja tutustu kirjaston Celia-äänikirjoihin.

Kirjoittaminen:

• Sitoudu keskittymiseen: Sekä lukeminen ja kirjoittaminen vaatii syventymistä, mitä edesauttaa tekemiselle pyhitetty aika ja ympäristö. Valitse häiriötekijöistä vapaa ympäristö ja sitoudu kirjoittamaan ennalta määritelty aika, esimerkiksi puoli tuntia. Hyväksy se, että kirjoittaminen voi olla aluksia tahmeaa, mutta on parempi kirjoittaa hölynpölyä puoli tuntia kuin luovuttaa heti alkuunsa.

• Suunnittele sisältöstrategia: Määrittele heti alkuun, kenelle olet kirjoittamassa tekstiä ja miksi. Onko tavoitteesi vakuuttaa potentiaalinen rahoittaja liikeideasi arvosta, pohtia itsellesi kurssilla heränneitä ajatuksia vai selkeyttää opinnäytetyön lukijalle keskeisimmät käsitteet? Mitä haluat lukijan tai itsesi ymmärtävän tekstistä? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

• Selkeytä tekstin rakenne: Rakenne kannattaa hahmotella etukäteen muistiinpanojen tai ajatuskartan avulla. Mitä haluan sanoa ensin, entä sitten, mitä haluan tässä kappaleessa kertoa? Tekstin punainen lanka alkaa hahmottumaan ja kirjoittamiseen on näin helpompi päästä kiinni, vaikka rakenne kirjoittamisen kuluessa muuttuisikin. Pidempien tekstien kanssa suunnittelua voi tehdä alustavan sisällysluettelon ja väliotsikoiden kautta.

• Taklaa tyhjän paperin kammo: Jos tekstiä ei tunnu syntyvän ollenkaan, laita ajastimeen vaikka 10 minuuttia ja kirjoita tämä aika mitä mieleen juolahtaa; aiheesta ja aiheen vierestä. Näin saat purettua kirjoittamiseen liittyvää tunne-estettä. Voit myös aloittaa kirjoittamisen tekstin lopusta tai keskeltä; mistä vaan saat tartuttua helpoiten toimeen.

Käytä tekoälyä taitavasti

Tekoälyohjelmat voivat olla monella tavalla avuksi kirjoitus- ja lukutehtävissä. Voit esimerkiksi pyytää kielimallia tiivistämään pitkää tekstiä, etsimään tekstistä vastauksia tiettyihin kysymyksiin tai antamaan uusia näkökulmia kirjoitukseesi. Tekoäly- ja kielimalliohjelmien käyttöön liittyy kuitenkin rajoitteita, joten tutustu huolella Haaga-Helian tekoälyohjeistukseen opiskelijoille.

Lue lisää:

Yksi opiskelijan tärkeimmistä taidoista on oman opiskelun suunnittelu ja aikatauluttaminen. Opintojen yhdistäminen muuhun elämään ei aina ole helppoa ja opiskelijalta vaaditaankin ajanhallinnan taitojen lisäksi paljon armollisuutta itseä kohtaan. Kun opiskelulle on varattu kalenterista sopiva määrä aikaa ja osaat asettaa selkeitä tavoitteita, pysyy opiskelumotivaatio ja jaksaminen yllä. 

Hyvä suunnittelu lähtee kurssien valinnasta ja opintojen kokonaisuuden hahmottamisesta. Kursseja valitessa kannattaa olla realistinen oman jaksamisen ja käytettävissä olevan ajan suhteen. Oma opinto-ohjaajasi osaa auttaa sinua elämäntilanteeseen sopivien kurssivalintojen tekemisessä. Kun opintojen kokonaisuus on hallussa, on helpompi suunnittella opiskeluarkea viikko- ja päivätasolla. Voit kokeilla esimerkiksi seuraavaa kalenterointimenetelmää:

• Merkitse kalenteriin ensin kaikki pakolliset menot: koulupäivät, tapaamiset, työvuorot, harrastukset ym. 

• Listaa sitten ylös kaikki, mitä sinun pitää suunnittelun kohteena olevalla viikolla/päivänä saada opinnoissa aikaiseksi: kertaus, harjoitustyöt, palautukset, tenttiin valmistautuminen ym. 

• Arvioi näiden tekemiseen kuluva aika ja varaa kalenterista pakollisten menojen ulkopuolelta opiskelutehtävien suorittamiseen varattuja opiskelupätkiä niin, että yhdessä opiskelusyklissä keskityt vain yhteen tehtävään kerrallaan. Sekä ajallisesti että sisällöllisesti rajattu opiskeluhetki pitää keskittymistä paremmin yllä ja tuo onnistumisen kokemuksia.

• Pilko isommat työt, kuten raportit, esseet tai esitykset, pienempiin osiin. Yksi työskentelysykli kannattaa pitää keskittymisen kannalta riittävän lyhyenä; yksilöllisen keskittymiskyvyn raja voi vaihdella 20 minuutin ja parin tunnin välillä ilman taukoja. Pilko isompia töitä siis useampaan opiskelusykliin oman keskittymiskykysi mukaan. 

• Suunnittele opiskelusyklit mahdollisuuksien mukaan kellonaikoihin, jolloin olet vireimmilläsi. Uuden oppiminen vaatii paljon energiaa, joten kaikista haastavimpia opiskeluhommia ei ehkä ole viisainta yrittää tehdä pitkän työpäivän päätteeksi.

Raja opiskelun ja vapaa-ajan välillä 

Suunnittelun ja aikatauluttamisen tavoitteena ei ole ainoastaan saada opintoja eteenpäin vaan myös rajata opiskeluun käytettyä aikaa niin, että pystyt palautumaan ja voimavaroja jää myös muille elämän tärkeille asioille. Opiskelut jäävät helposti vaivaamaan mieltä myös päivän päätteeksi ja viikonlopuiksi, koska tekemistä riittää ja ainoa, joka rajaa työskentelyyn käytettävää aikaa, on sinä itse. Siksi on tärkeää säilyttää opiskelulle selkeät työskentelyajat, joiden sisällä keskitytään parhaan mukaan ja ajan päätyttyä jätetään kesken jääneet tehtävät seuraavaan kertaan, kuten työpäivän päätyttyä. Näin “pitäisi tehdä” -olo helpottuu ja vapaa-ajalla voi huoletta keskittyä mieltä palauttaviin asioihin. 

Lue lisää:

Stressireaktiolla on hyödyllinen tehtävä: se antaa energiaa ja auttaa meitä selviämään arjen haasteista. Stressin kokemus kertoo usein siitä, että kyseessä on jokin meille tärkeä asia, vaikkapa esiintyminen, jossa haluamme onnistua. Stressi itsessään ei ole vaarallista, mutta pitkään jatkuessaan se voi kertoa siitä, että ihmisen kokemat voimavarat ja vaatimukset ovat epätasapainossa, ja aiheuttaa haittoja terveydelle. Stressi kuuluu elämään, mutta tasapainoisessa tilanteessa ihmisellä on vastapainoksi riittävästi voimavaroja ja aikaa palautumiseen.

Jos arki tuntuu jatkuvasti kuormittavalta ja stressaavalta, on viisasta pysähtyä tilanteen äärelle. Läheisen kanssa juttelu voi auttaa, kun tilannetta ja ajatuksia saa sanoitettua ääneen. Stressaantuneena ihmisen ajattelu usein kapeutuu, joten ulkopuolisen näkökulma tilanteeseen voi auttaa näkemään vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Stressin käsittelyyn kannattaa hakea myös ammattiapua esimerkiksi opintopsykologilta, opintovalmentajalta tai YTHS:n StressLess-valmennuksesta.

Arvioi tilannettasi

Ihminen kokee stressiä tilanteessa, jossa tilanteen tuomat vaatimukset uhkaavat ylittää ihmisen voimavarat. Stressi voi liittyä elämäntilanteeseen, kuten kiireiseen kauteen opiskelussa ja töissä. Stressiä eivät kuitenkaan tuo pelkästään ulkoiset asiat, vaan myös omat ajatukset, odotukset ja vaatimukset.

Pohdituttaako, millä tasolla kuormituksesi on? Liiallinen kuormitus ja pitkäaikainen stressi voivat alkaa näkyä erilaisina merkkeinä, kuten fyysisinä oireina tai arjen mielekkyyden katoamisena. Kuormitusmittari-kysely auttaa tunnistamaan opiskelu-uupumuksen merkkejä ja arvioimaan omaa kuormittumista ja voimavaroja. Kysely on tehty alunperin toisen asteen opiskelijoille, mutta sopii myös korkeakouluopiskelijalle.

Rentoutuminen ja riittävä uni auttavat lepäämään ja palauttamaan voimavaroja. Palautuminen ei kuitenkaan tarkoita pelkästään lepoa. Hyvässä arjessa on opiskelun ohella tilaa ja energiaa myös niille asioille, jotka ovat itselle tärkeitä ja merkityksellisiä, kuten vaikkapa harrastuksille, läheisille ja omille kiinnostuksenkohteille.

Silloin tällöin on hyvä pysähtyä oman arjen äärelle ja tarkistaa, onko suunta oikea ja ovatko voimavarat ja vaatimukset tasapainossa. Pohdi esimerkiksi kirjoittamalla seuraavia kysymyksiä. Mikä on viime aikoina kuormittanut ja tuonut stressiä? Mikä on viime aikoina ollut rentouttavaa ja rauhoittavaa? Mistä olet viime aikoina ollut innostunut? Kun katsot listojasi, pohdi, ovatko nämä asiat tasapainossa, vai onko esimerkiksi kuormittavia asioita huomattavasti enemmän kuin rauhoittavia ja palauttavia.

Lue lisää:

Ihmissuhteet vaikuttavat merkittävällä tavalla hyvinvointiin. Tarpeet ihmissuhteille ovat erilaisia: joku tarvitsee paljon ihmisiä ympärilleen, toinen taas viihtyy vain muutaman läheisimmän ihmisten seurassa.

Yksinäisyyden kokemus korkeakoulussa on yleinen. Uusi elämäntilanne on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, mutta voi myös altistaa yksinäisyydelle. Orientaatiopäivät opintojen alussa ovat otollinen tilanne tutustua uusiin ihmisiin. Peli ei kuitenkaan ole menetetty, vaikka ei pääsisikään osallistumaan orientaatioon. Korkeakoulu tarjoaa monia muitakin mahdollisuuksia ihmisiin tutustumiseen esimerkiksi eri kursseilla tai tapahtumissa.

Aina uusiin ihmisiin tutustuminen ei ole helppoa. Pitkään yksinäisyyttä kokeneella voi olla mielessään jo valmiiksi muodostunut ennakkokäsitys siitä, ettei ihmissuhteiden muodostaminen onnistu, mikä voi vaikeuttaa muiden seuraan liittymistä. Yksinäisyyden kokemukseen voi kuitenkin vaikuttaa.

Pohdituttavatko kaverisuhteet, parisuhde, perheasiat tai yksinäisyys? Alla on listattu sivustoja sekä järjestöjä, jotka tarjoavat toimintaa ja tukea ihmissuhdeasioihin ja yksinäisyyteen. Jos haluat keskustella ihmissuhteisiin liittyvistä asioista, voit myös ottaa yhteyttä korkeakoulupappiin tai opintopsykologiin. Jos kohtaat kiusaamista tai epäasiallista kohtelua korkeakouluyhteisössä, ole yhteydessä Turvaamoon tai Helgan häirintäyhdyshenkilöön.

Tukea ja toimintaa ihmissuhteisiin

Apua yksinäisyyteen

Tunnollisuus, tavoitteellisuus ja vaativuus itseä kohtaan ovat ominaisuuksia ja toimintamalleja, jotka voivat auttaa saavuttamaan itselle tärkeitä tavoitteita ja viedä elämässä eteenpäin. Liiallinen vaativuus voi kuitenkin viedä elämästä iloa, heikentää jaksamista ja opiskelua ja vaikuttaa uupumiseen. Korkeakoulussa opiskelu on itsenäistä eivätkä raamit ole niin selkeät kuin vaikkapa toisella asteella opiskelussa, minkä vuoksi vaativuus voi nostaa päätään.

Suorittamiseen ja vaativuuteen vaikuttavat niin synnynnäiset piirteet kuin opitut toimintamallit. Suorittajaa kehotetaan usein olemaan armollisempi itselleen. Tällä tarkoitetaan hyvää, mutta sen toteuttaminen käytännössä on usein vaikeampaa, sillä suorittamiseen liittyvät toimintatavat voivat olla syvään juurtuneita. Itseymmärrys ja uusien toimintatapojen harjoittelu pikkuhiljaa voivat auttaa toimimaan toisin ja tulemaan toimeen liiallisen vaativuuden kanssa.

Jos tunnistat liiallisen vaativuuden ja suorittamisen haittaavan opiskeluasi tai hyvinvointiasi, keskustelu esimerkiksi opintopsykologin tai opintovalmentajan kanssa voi olla avuksi.

Lue lisää:

Jännitys on tavallinen ihmisen kokema tunne. Se saa ihmisen virittymään ja valmistautumaan edessä olevaan tilanteeseen. Moni kohtaa opiskeluarjessa tilanteita, jotka herättävät jännittämistä. Jos jännittäminen on voimakasta, se voi haitata arkea ja opiskelua, ja sen käsittelyyn kannattaa etsiä tukea.

Ihmiset jännittävät eri asioita. Yksi jännittää esiintymistilanteita, toinen kokeita ja kolmas sosiaalisia tilanteita. Jollekin on jännittävää olla isossa porukassa, kun taas toinen kokee jännitystä enemmän muutaman ihmisen kesken. Jännittäminen koetaan usein hävettävänä, minkä vuoksi siitä ei puhuta. Tämä taas luo illuusion siitä, että kukaan muu ei jännittäisi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että monet jännittävät, vaikka se ei aina näkyisi päällepäin.

Jännittäminen syntyy ajatusten, tunteiden, kehon reaktioiden ja käyttäytymisen vuorovaikutuksessa. Jännittäessä mielen sisäinen, automaattinen ja usein tiedostamaton tulkinta tilanteesta on se, että tilanne on jollain tapaa uhkaava. Ihminen voi pelätä esimerkiksi tulevansa nolatuksi tai epäonnistuvansa. Jännittäminen aiheuttaa monille fyysisiä reaktioita, kuten käsien hikoamista, äänen tärinää tai “perhosia vatsassa”. Monesti jännittämiseen liittyy myös pelko siitä, että muut huomaavat jännittämisen ja pitävät sitä hävettävänä.

Tyypillistä on, että alamme vältellä jännitystä aiheuttavia tilanteita. Tämä ei kuitenkaan pitkällä tähtäimellä auta. Jännittäminen voi alkaa rajoittaa elämää ja estää tekemästä niitä asioita, joita haluaisi tehdä. Jos jännittäminen haittaa elämää, kannattaa hakea apua. Alla on vinkattu muutamia materiaaleja, joista voi olla apua jännittämisen käsittelyssä. Jännittämiseen voi hakea tukea myös opintopsykologilta tai YTHS:ltä. Kannattaa tutustua myös YTHS:n Jännittäjäryhmiin. 

Kokeile näitä:

• Muista, että monet kokevat jännittämistä, ja suhtautuvat myös toisten jännittämiseen ymmärtävästi ja myötätuntoisesti. Jännittämiseen liittyy usein pelko muiden arvostelusta. Siksi jännityksen ääneen sanominen voi auttaa.

• Pidä mielessä, että jännitys on lopulta vain tunne. Pyri suhtautumaan siihen hyväksyvästi, sillä tunteen vastustaminen usein vain voimistaa sitä. Hyväksyntään liittyvät harjoitukset voivat auttaa tunteen käsittelyssä. Kokeile esimerkiksi tätä harjoitusta.

• Jos esitelmän pitäminen jännittää, muista, että kukaan ei tarkkaile reaktioitasi yhtä tarkasti kuin sinä itse. Muut kuuntelevat sitä, mitä sinulla on sanottavana.

• Esiintymisjännityksestä kannattaa jutella kurssin opettajan kanssa. 

• Tutustu omaan jännittämiseesi esimerkiksi pitämällä päiväkirjaa jännittämisestä. Pohdi, missä tilanteissa erityisesti jännität? Mitä ajatuksia mieleesi silloin nousee? Mitä tunteita tunnistat jännittävissä tilanteissa? Mitä kehossasi tapahtuu, kun jännität?

• Jännitys voi alkaa rajoittaa elämää, jos jännittäviä tilanteita pyrkii välttelemään. Tämä on ymmärrettävää, sillä meille on tavallista pyrkiä välttämään ikäviä tunteita, mutta ei pitkällä tähtäimellä auta. Pohdi: Mitä jännitys estää? Mitä välttelen jännittämisen vuoksi? Mitä tekisin, jos en jännittäisi?

Lue lisää: