“Master-tutkinnon jälkeen näytän taas paperillakin relevantilta” – Jaana Hopeakoski koki työelämässä hankitun osaamisen ohittaneen koulutustasonsa ja haki Haaga-Helian Master-opintoihin

Kulttuurituottajaksi lukion jälkeen valmistunut Hopeakoski työskenteli pitkään viestinnän parissa, kokien kuitenkin jatkuvaa huijarisyndroomaa puuttuvan viestinnän koulutuksen takia.

- Vaikka työssä oppii ja pätevöityy, kolkutti takaraivossani pätevyyden ja tittelin puute. Olin sopiva moniin työtehtäviin työkokemukseni puolesta, mutta en päässyt työhaastatteluihin, koska minulta puuttui ylempi korkeakoulututkinto. Päätin ottaa härkää sarvista ja hankkia tarvittavan koulutuksen, Hopeakoski kertoo.

- Kun pääsin opiskelemaan, huomasin näiden syiden jäävän kuitenkin kirkkaasti taka-alalle. Opiskelu tempaisi minut täysin mukaansa ja halusin oppia lisää viestinnästä ja journalismista.

Työn ja opintojen yhteensovittamisen helppous yllätti

Aluksi täysipäiväisen työn ja opiskelun yhdistäminen kuulostivat Hopeakosken mielestä melko työläältä yhtälöltä. Näiden kahden maailman yhteensovittamisen helppous kuitenkin yllätti.

- Suunnittelin henkilökohtaisen opintosuunnitelmani siten, että opiskelin koko ajan vain yhtä viiden opintopisteen kurssia kerrallaan. Tämä realistinen suunnitelma osoittautui erittäin toimivaksi, enkä väsynyt opiskeluun missään vaiheessa, hän kertoo.

Työn ohessa opiskelun sujuvuuden mahdollistivat myös Hopeakosken työpaikalta saatu tuki ja positiivinen suhtautuminen opiskeluun sekä mahdollisuus yhdistää kurssitehtäviä osaksi omaa työtä.

- Valokuvasin ja tein esimerkiksi kuvareportaasin verkkokonsertin kuvauksista museossamme. Olen myös päässyt hyödyntämään saamaani fasilitointiosaamista verkkokokousten ja -tapahtumien järjestämisessä.

Koronapandemian myötä luennot ja ryhmätyöt siirtyivät kokonaan verkkoon, mikä sopi hyvin Hopeakoskelle.

- Olin suorittanut aiemmin muutamia avoimen yliopiston verkkokursseja ja ajattelin, että myös Master-opiskelu olisi pitkälti verkossa. Vaikka korona oli koko maailmalle järkyttävä ja pelkästään negatiivinen asia, minulle se mahdollisti työn, perheen ja opintojen paremman yhteensovittamisen. Korona-aika ei myöskään stressannut niin paljoa, koska opintojen kanssa oli koko ajan jotain tekemistä.

Opinnäytetyöstä oppeja kulttuuri- ja museoalan digitalisaatioon

Opinnäytetyössään Hopeakoski tutki lisätyn todellisuuden eli AR-teknologian (Augmented Reality) uusimpia toteutuksia ja miten niitä voisi hyödyntää kulttuuri- ja museoalalla. Työn toiminnallisessa osuudessa hän toteutti työryhmänsä kanssa kesäkuussa 2020 julkaistun Tuusulan kunnan mobiilielämys HALO Avoin Ateljeen, jossa esitellään taidemaalari Pekka Halosen ateljeekotia ja taidetta.

Hopeakoski näkee AR-teknologian mahdollisuutena tarjota uutta sisältöä kulttuurikohteisiin ja museoiden palveluihin.

- Alkuperäinen rakennus ja esineet ovat museon ydin. AR-elämys tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden niiden elävöittämiseen ja tarkasteluun uudella tavalla. AR-teknologia toimiin nimenomaan tarinankerronnan välineenä. Sillä ei ole tarkoitus korvata, eikä voi korvata oikeaa museokäyntiä, mutta se voi innostaa siihen, hän toteaa.

- Lisätyllä todellisuudella voidaan myös elävöittää kulttuurikohteiden sekä museoiden palveluita, koska sen avulla voidaan näyttää elävästi jotain, mitä ei enää ole. AR-teknologia mahdollistaa myös tiedonvälityksen elämyksellisellä tavalla; verkossa näyttelytilaa voi laajentaa loputtomiin ja museo on saavutettava mistä päin Suomea tai maailmaa hyvänsä, vuorokauden ympäri.

Onnistumisen kokemuksia ja uusien puolien löytämistä itsestä

Hopeakoski nostaa Haaga-Heliassa opiskelun yhdeksi parhaista puolista mielenkiintoiset opintokokonaisuudet, joita pystyi räätälöimään omien kiinnostuksenkohteiden mukaan juuri itselleen sopiviksi.

- Kun mielessä oli jokin kiinnostava aihe, sen ympärille pystyi kokoamaan kursseja melkein mistä tahansa koulutusohjelmasta, niin suomeksi kuin englanniksi. Hyödynsin lisäksi mahdollisuuden suorittaa kesäopintoja.

Myös vertaisoppiminen opiskelutovereilta ja opintojaksoilla vierailleilta työelämän osaajilta saavat Hopeakoskelta erityistä kiitosta.

- Opiskelukaverit olivat huikeita osaajia eri aloilta ja henki opiskeluissa oli toisia tsemppaavaa. Nykyään työ tehdään ryhmissä, jotka ovat enemmän kuin osiensa summa. Tästä syystä onkin tärkeää osata olla rakentava osa tiimiä ja tuoda osaamisensa muiden käyttöön, Hopeakoski summaa.

Tulevaisuudessa Hopeakoski toivoo pääsevänsä hyödyntämään työssään laajasti kulttuurialan ja viestinnän osaamistaan.

- Hakiessani nykyistä työtäni kulttuurituottajana ajattelin jo silloin tämän olevan ensimmäinen askel lähemmäksi kulttuuriviestinnän tehtäviä. Opinnot Haaga-Heliassa antoivat pätevyyden, joka auttaa eteenpäin kohti seuraavia mielenkiintoisia urapolkuja.

Hän suosittelee työn ohessa opiskelua kaikille:

- Uudet kuviot ovat aina mahdollisuus. Opiskelusta saa mukavaa elämänsisältöä ja kivasti aivojumppaa. Löysin itsestäni täysin uusia puolia ja sain paljon onnistumisen kokemuksia. Yksi konkreettinen esimerkki näistä on opinnäytetyöstä saamani stipendi, joka myönnetään lukuvuosittain erinomaisesta työstä kahdelle Master-tutkinnon suorittaneelle, Hopeakoski iloitsee.

Kuva: Hanna Tarkiainen