Senior Researcher Janne Kauttonen viihtyy nopeatempoisen soveltavan tutkimuksen parissa

Janne Kauttosen polku Haaga-Heliaan soveltavan tutkimuksen äärelle ei ole ollut suora mutta erittäin mielenkiintoinen. Janne valmistui vuonna 2012 Jyväskylän yliopistosta fysiikan tohtoriksi. Tämän jälkeen hän on ollut työskennellyt neurotieteiden parissa muun muassa Aalto-yliopistossa sekä Carnegien Mellonin yliopistossa Yhdysvalloissa. Jannen koulutustausta ja urapolku on ollut vahvasti teoreettisen tutkimuksen puolella, joten hän on tehnyt uransa aikana selkeän suunnanmuutoksen kohti soveltavaa tutkimusta.

– Urapolkuni ei ole etukäteen suunniteltu. Työuran varrella olen saanut työskennellä mahtavien tutkijakollegoiden kanssa, ja olen yleensä heidän kauttaan päätynyt aina seuraavaan paikkaan.

Ammattikorkeakoulussa tehtävä tutkimustyö on tarvelähtöistä ja lähellä käytäntöä. Työssä keskitytään soveltavaan tutkimukseen, mikä tarkoittaa, että tutkimusaiheet perustuvat käytännön haasteisiin tai ongelmiin. Tutkimustyöhön kuuluu kiinteänä osana työskentely yhdessä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Samalla työskentely on, kuten yleensäkin tutkimustyö, uuden tiedon tuottamista ja tiedon jakamista akateemisessa yhteisössä. Tutkimuksen on tarkoitus hyödyttää paitsi teoriaa myös auttaa suoraan käytännön hyötyjen saavuttamisessa.

Vaikka tutkimustyö ammattikorkeakoulussa on erilaista kuin tutkimusyliopistossa, ei muutos teoreettisesta tutkimuksesta soveltavaan ole Jannen mukaan kuitenkaan ollut vaikeaa. Hänen mukaansa tämä johtuu ainakin osittain siitä, että hänen tutkimusmetodinsa mahdollistaa erilaiset tutkimusympäristöt.

– Olen erityisen kiinnostunut data-analyysistä ja laskennallisista menetelmistä, mikä myös mahdollistaa sen, että voin tehdä tutkimusta aiheesta ja paikasta riippumatta.

Ensi kosketuksen soveltavaan tutkimukseen ja ammattikorkeakouluihin Janne sai Laureasta 2017, jossa hän työskenteli vuoden ajan tekstianalytiikan parissa.

Haaga-Heliassa Janne aloitti tutkijana vuonna keväällä 2019. Hän on työskennellyt Haaga-Heliassa tähän mennessä muun muassa tekoälyn parissa kehittäen chat-bottia sekä opettajien ja opiskelijoiden käytössä olevaa career-bottia.

Jannen mukaan tutkijan työn ammattikorkeakoulussa on erilaista kuin tutkimusyliopistossa, mutta kertoo nykyisen työn sopivan hänelle. Janne kuvailee hänen työhönsä ammattikorkeakoulussa kuuluvan tutkimustyön lisäksi paljon yritysyhteistyötä ja tutkimushankkeiden suunnittelua. Hänen mukaansa ammattikorkeakoulussa tutkija on osana kaikissa tutkimuksen vaiheissa ruohonjuuritasosta lähtien.

– Työni on sellaista tutkijan ja asiantuntijatyön välissä palloilua. Ammattikorkeakoulussa tutkimus on soveltavampaa ja laveampaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työ on monipuolista mutta usein myös nopeatempoista, ja pidän siitä.

Vaikka ammattikorkeakoulukontekstissa tutkijan työn nopeatempoisuus tarkoittaa sitä, että yhden projektin parissa ei ole mahdollista viipyä pitkiä aikoja, mahdollistaa se kuitenkin sen, että tutkija voi olla mukana monissa erilaisissa projekteissa.

– Minun ei tarvitse jäädä yhden aiheen pariin moneksi vuodeksi, vaan voin olla useammassa projektissa mukana. Parasta tässä työssä onkin se, että voin toimia monipuolisesti eri rooleissa ja oppia hyvin erilaisia asioita. 

Janne on jo ehtinyt olla monessa projektissa mukana, mutta jatkossa hän toivoisi vielä pääsevänsä osaksi isoja kansainvälisiä tutkimushankkeita.

– Toivon, että saamme läpi isoja eurooppalaisia hankehakemuksia, joissa voimme pureutua syvemmälle johonkin aiheeseen usemman vuoden ajan. Tämä mahdollistaisi konkreettisen tutkimusyhteistyön kansainvälisten verkostojen – kuten Ulysseuksen – kanssa.