Opettajankoulutuksesta tohtoriopiskelijaksi

Niklas Rosenblad on ammatiltaan sähkötekniikan insinööri ja hakeutui alan opettajaksi, koska halusi työskennellä ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa. Hakiessaan Haaga-Helian ammatilliseen opettajankoulutukseen, Rosenblad oli työskennellyt jo vuosia Tammisaaressa tuntiopettajana sekä toimi yrittäjänä sähköalan osakeyhtiössä. Opinnot oli mahdollista suorittaa joustavasti työn ohella.

”Opetussuunnitelma ei ollut väljä, mutta se oli hyvin vapaasti toteutettavissa, kunhan saavutti asetetut päämäärät. Lähiopetuspäivät toivat henkireikää työntekoon, ja erityisesti vierailevat luennoitsijat olivat aivan huippuja, ovat jääneet mieleen”, Rosenblad kuvailee opintoja.

Koska Rosenblad oli opettanut jo vuosia, hänellä oli vahva oma ote ohjaamiseen. Se vahvistui Haaga-Helian opettajaopinnoissa ohjaajien ja vertaisryhmäläisten kommentoidessa opetusta. Sen sijaan suurimmat muutokset tapahtuivat sisäisesti, Haaga-Helian ohjaajan kannustamana.

”Olen pitkään ollut tunneherkkä, mutta en ollut tajunnut sitä. Ohjaajani Riitta rohkaisi ja kannusti kääntämään tämän vahvuudeksi. Ennen väsyin kamalasti joistain asioista, mutta nyt osaan suunnitella arkipäivääni paremmin”, Rosenblad kuvailee.

Lisäksi ohjaaja vinkkasi, että näkee Rosenbladissa opettajan lisäksi tutkijan. Tätä Rosenblad jäi pohtimaan niin, että jatkoi Haaga-Helian opintojen jälkeen yliopistoon ja opiskelee nyt tohtoriohjelmassa väitöskirjaa tehden.

”Vaikka jatkaisinkin opettajana sähköalalla, olen löytänyt avaimet omaan kasvuun kasvatustieteistä ja filosofiasta.”

Opettajan pedagogiset taidot korostuvat

Rosenbladin mukaan Haaga-Helian opinnoista ovat jääneet mieleen myös opiskelukollegat, joita hän tapaa edelleen. Osana opettajaopintoja oli myös mahdollista lähteä Norjaan Nordic Masters tapahtumaan Norjan Osloon.

Ideana oli tutustua muihin ammatillisiin opettajiin ja saada näkökulmaa siihen, mitä muiden pohjoismaiden ammatillisen koulutuksen kentällä tapahtuu. Rosenblad kertoo käyttävänsä syntyneitä verkostoja edelleen.

”Muissakin pohjoismaissa on tehty ammatillisen koulutuksen reformeja, mutta ei näin laajaa kuin Suomessa”, Rosenblad kertoo viitaten edellisen hallituksen kärkihankkeeseen, jossa uudistettiin ammatillista koulutusta osaamisperusteiseksi ja lisättiin mm. työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.

Väitöskirjassaan Rosenblad tutkii, miten ammatillisen koulutuksen reformin myötä tullut HOKS eli opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehityssuunnitelma, toimii käytännössä, ja miten HOKS osana koulujen järjestelmää voisi kehittää moniulotteisena pedagogisena työkaluna. Rosenbladin mukaan reformi on hyvä asia, vaikka isoihin muutoksiin pitää suhtautua myös terveen kriittisesti.

Hän uskoo, että vaikka ammattien ydinosaamisen opettaminen siirtyisi enemmän työpaikoille, tulevaisuudessa opettajalta vaaditaan ennen kaikkea pedagogista ja ihmisen kehitykseen liittyvää osaamista. Juuri tähän Haaga-Helian koulutus antaa hänen mukaansa hyvät valmiudet.

”Kiinnostaa kokonaisvaltainen ohjaaminen, se liittyy myös siihen, että auttaa opiskelijaa löytämään paikkansa yhteiskunnassa”.

Teksti ja kuva: Henni Aaltonen