Opinnäytetyö, Master-opinnot

Kuvituskuva, läppäri ja kahvia

Opinnäytetyön aloittaminen voi tuntua haastavalta, vaikka aihe ja oman osaamisen kehittäminen motivoivat ja innostavat. Aloittamisesta ei kuitenkaan kannata rakentaa estettä opintojen etenemiselle.

Näille sivuille olemme koonneet kuvauksen opinnäytetyön tekemisen vaiheista, vaatimuksista ja tavoitteista. Kannattaa perehtyä aineistoihin hyvissä ajoin ja huolella, sillä niistä löytyy vastaus moneen mieltä askarruttavaan asiaan.

Tämä ei kuitenkaan ole ainoa tuki opinnäytetyötä tehdessä. Suuntautumisen yhteisö, siis opinnot, muut opiskelijat ja Master-seminaarit (ent. suuntautumisen illat) sekä vastuuopettaja, tukevat etenemistä alusta loppuun. Merkittävä tuki on myös oma opinnäytetyön ohjaaja.

Master-opinnäytetyö on 30 opintopisteen laajuinen tutkimus- ja kehittämistehtävä (laskennallisesti noin 800 h opiskelijan työtä). Sen tavoite on määritelty lainsäädännössä näin: "Ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön" (Valtioneuvoston asetus 423/2005, § 7a).

Opinnäytetyön voi aloittaa heti opintojen alussa. Opiskelijan ensimmäinen tehtävä on ideoida ja määritellä opinnäytetyölle suuntautumiseen sopiva aihe ja lähettää aihe-ehdotus suuntautumisen vastuuopettajalle (poikkeus: YJOn opiskelijat sopivat aiheesta oman opinnäytetyöohjaajansa kanssa). Lisäksi opiskelija ilmoittautuu Tutkimuksellinen kehittäminen -opintojaksolle. Huom. Opinnäytetyön eri vaiheisiin ei ilmoittauduta HOPSin kautta.

  • 90 opintopisteen Master-koulutuksessa opiskelija käynnistää opinnäytetyön viimeistään toisen lukuvuoden alussa, jotta opiskelija voi valmistua tavoitteellisessa ajassa.  
  • 60 opintopisteen Master-koulutuksessa eli Uudistuvan journalismin koulutuksessa, jonka suuntautuminen on journalismi, opiskelija käynnistää opinnäytetyön heti opintojensa alussa Tutkimuksellinen kehittäminen -opintojaksolla ja siihen kuuluvissa opinnäytetyöpajoissa, jotta opiskelija voi valmistua tavoitteellisessa ajassa. 

Tukea opinnäytetyön ideoimiseen ja käynnistämiseen tarjoaa suuntautumisen toiminta (opinnot ja yhteiset Master-seminaarit, ent. suuntautumisen illat).

Haaga-Helia jakaa stipendirahaston varoista stipendejä kaksi kertaa lukuvuodessa parhaista opinnäytetöistä. ONT-stipendin suuruus on 500 euroa.

Master-opinnäytetyö

Opinnäytetyön muotoja

Master-opinnäytetöiden tutkimus- ja kehittämistavoitteet sekä niiden tulokset ja tuotokset voivat olla hyvin erilaisia. Vastaavasti niiden tekeminen voi edetä monin eri tavoin, joten yhtä yhteistä mallia ei voi antaa. Opinnäytetöitä yhdistää kuitenkin aina aikaisempaan tutkimukseen perehtyminen, oman aineiston keruu ja analyysi tai oman kehittämishankkeen suunnittelu ja toteuttaminen sekä lopputuloksen kuvaaminen ja arviointi.

Master-opinnäytetyö alkaa aina tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteiden määrittelyllä. Työ tuottaa opinnäytetyöraportin (ONT-raportti) ja muita tuotoksia riippuen työn luonteesta. Työn eteneminen näiden alku- ja loppupisteiden välissä voi sitten saada erilaisia muotoja, joista seuraavassa muutamia esimerkkejä.

Kehittämispainotteinen opinnäytetyö etenee aikaisempaan aihetta koskevaan tutkimukseen perehtymisestä kohdeorganisaation nykytilanteen analyysiin sekä sen pohjalta suunniteltuun kehittämiseen ja tulosten pätevyyden arviointiin. ONT-raportin lisäksi muita tuotoksia voivat olla esimerkiksi uusi toimintamalli, toimintaohje organisaatiolle tai järjestelmän käyttöohjeet. Kehittämispainotteisessa opinnäytetyössä voidaan myös kehittää ja toteuttaa erillinen tuotos, joka voi olla esimerkiksi konseptisuunnitelma, tuote, palvelu tai teos.

Toinen yleinen opinnäytetyömuoto on tutkimuspainotteinen opinnäytetyö, joka myös vastaa organisaation kehittämistarpeisiin. Tällöin opinnäytetyö etenee aikaisempaan tutkimukseen perehtymisestä oman tutkimusaineiston keruuseen ja analyysiin, jonka pohjalta tehdään kehittämisehdotuksia. Myös tutkimukseen pohjautuvat kehitysehdotukset pitää validoida esimerkiksi kohdeorganisaation asiantuntijoiden palautteella.

Tutkimuspainotteinen opinnäytetyö voi olla ilmiölähtöinen, jolloin se tutkii jotakin työelämän tai yritystoiminnan ajankohtaista aihetta tai haastetta. Opiskelijalla ei välttämättä ole organisaatiota tai yritystä toimeksiantajana. Toimeksiantajana voi toimia esimerkiksi Haaga-Helia TKI-tarpeiden pohjalta. Tällöinkin opinnäytetyö etenee aikaisempaan tutkimukseen perehtymisestä oman tutkimusaineiston keruuseen ja analyysiin. Tuloksena syntyy kehittämisehdotuksia, uusi toimintatapa, suosituksia tai malli.