Me teemme turvallisemman tilan itse
Turvallisempi tila kaikille ei ole vain julistus, vaan edellyttää toimintaa meiltä kaikilta. Siksi on hyvä pysähtyä miettimään myös sitä, mitä minä voin tehdä. Onko minun kanssani turvallista olla, osallistua ja oppia?
Body
Turvaamo on turvallisemman tilan toimintatapa, sitoumus ja ilmoituskanava Haaga-Heliassa. Turvallisemman tilan periaatteet meillä Haaga-Heliassa muodostuvat kolmesta osa-alueesta:
- Turvallista olla
- Turvallista osallistua
- Turvallista oppia
Usein turvallisemman tilan periaatteet tunnistetaan tärkeiksi, mutta samalla voidaan pohtia, miksi ne täytyy kirjoittaa jokaiseen paikkaan erikseen. Miksi meillä on turvallisemman tilan periaatteet, jos sisältö on itsestään selvää ja nousee hyvistä käytöstavoista?
Koko korkeakouluyhteisön yhteisellä keskustelulla muistutamme itseämme ja toisiamme toisten huomioon ottamisesta ja varmistamme sen, että jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi kampuksella.
Millaisen lupauksen sinä voit tehdä edistääksesi turvallisuuden tunnetta kampuksella?
1. Anna jokaisen määritellä itse oman identiteettinsä ja kunnioita koskemattomuutta.
Jokaisella on oikeus kertoa itselleen tärkeistä asioista, tai olla kertomatta. Korkeakouluyhteisössämme on paikka jokaiselle. Olemme erilaisia ja monenlaisia ihmisiä. Jokainen ihminen kohdataan yksilönä, eikä esimerkiksi ryhmänsä edustajana. Siispä: älä tee yleistyksiä esimerkiksi uskontoon tai uskonnottomuuteen, terveyteen, ihonväriin, kansalaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyen. Tarvittaessa voit kysyä. Kunnioita jokaisen oikeutta koskemattomuuteen.
2. Tiedosta oletuksiasi ja tunnista etuoikeutesi ja velvollisuutesi.
Me ihmiset teemme helposti oletuksia esimerkiksi toisten sukupuolesta, taustasta, perhesuhteista tai mielipiteistä, ja niiden perusteella myös johtopäätöksiä. Pyri tunnistamaan oletuksesi ja välttämään niihin perustuvia johtopäätöksiä.
Pyri tunnistamaan myös etuoikeutesi. Etuoikeuksiin vaikuttavat ihmisten yksiköllisistä taustoista kumpuavata erot siinä, miten ympäröivä maailma ja yhteiskunta meitä katsoo ja kohtelee. Tarkastele kriittisesti omaa ajatteluasi, ja tunnista moninaisuus mahdollisuutena oppia.
3. Kohtaa arvostamalla ja välittämällä.
Huomioi ihmiset ympärilläsi. Välitä siitä, mitä heille kuuluu, miltä heistä tuntuu ja miten sanat ja teot vaikuttavat muihin ihmisiin. Vältä kaikenlaista syrjivää ja epäasiallista puhetta.
Huolehdi omalta osaltasi siitä, että kaikki saavat tilaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi. Hyväksy kuitenkin se, että kaikki eivät halua olla yhtä paljon vuorovaikutuksessa esillä ja, että osallistumistapoja on monenlaisia. Arvosta toisten aikaa ja pidä sovituista aikatauluista kiinni.
4. Tulkitse tilanteita hyvän tarkoituksen periaatteen mukaisesti.
Useimmiten syrjivä puhe tai käytös on tahatonta. Tulkitse tilanteita ensin hyvän tarkoituksen periaatteella ja kysy tarvittaessa tarkennuksia. Jos saat palautetta omasta toiminnastasi, suhtaudu siihen rakentavasti ja ole valmis tarkentamaan omaa toimintaasi myös toisille.
Joskus kriittisen palautteen saaminen voi tuntua raskaalta. Näissä tilanteissa on hyvä rauhoittua ja kysyä itseltään, “Mihin hyvään tämä palaute tähtää?”. Tuo kysymys ohjaa myös siihen, millaista palautetta itse annamme. Vain palaute, joka tukee oppimista tai kehitystä, on rakentavaa.
5. Tutki turvallisemman tilan periaatteita ja yhdenvertaisuuden toteutumista.
Osallistu turvallisemman tilan periaatteiden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon käsittelyyn kursseilla ja arvioi niiden toteutumista oppimisprosessin päättyessä.
Voit myös omatoimisesti nostaa näitä teemoja esille kurssin tai ryhmätyön alkaessa. Kun asioista on yhdessä puhuttu, ne on helpompi muistaa ja niihin voi aina palata, jos tarvetta ilmenee.
6. Tue toisten oppimista.
Sitoudu ryhmätyöskentelyyn ja pidä kiinni yhdessä sovitusta. Tue toisten oppimista kehittävällä ja kannustavalla palautteella.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pitää kiinni sovituista asioista ja toisaalta sitä, ettei mene lupaamaan asioita, joita ei ole mahdollista pitää. Monilla meillä on usein tapana luvata asioita, joita haluaisimme tehdä, mutta unohdamme ettei meillä ole niihin aina voimavaroja. Toisaalta, ryhmätyöskentelyssä on tärkeää muistaa myös armollisuus niin itseä kuin muitakin kohtaan. Kukaan ei voi aina olla parhaimmillaan, eikä siihen ole tarvettakaan. Yhdessä kehumalla ja asioista sopimalla ryhmätyötkin sujuvat mallikkaasti.