FAIR:in ekosysteemitapahtumassa tekoäly tuotiin osaksi tätä päivää – osallistujat kokivat olevansa yhteisellä asialla
Miten tekoälystä saisi todellista kilpailuetua? Tähän ja moneen muuhun ajankohtaiseen kysymykseen pyrittiin vastaamaan FAIR:in ekosysteemitapahtumassa, johon osallistui yrityselämän edustajia aina startupeista ja keskisuurista yrityksistä teknologiajätteihin ja tutkimuskentän asiantuntijoihin.
Body
Lokakuun lopussa Aalto-yliopiston Dipoli-salissa vallitsi poikkeuksellinen ilmapiiri, kun lähes 200 tekoälyintoilijaa kokoontui yhteen pohtimaan, miten tekoälystä saisi todellista kilpailuetua yrityksille. Finnish AI Regionin (FAIR) järjestämä ekosysteemintapahtuma keräsi paikalle asiantuntijoita monenlaisista lähtökohdista aina startupeista teknologiajätteihin ja tutkimuskenttään.
Tapahtumassa nousi toistuvasti esiin, ettei tekoäly ole enää pelkästään tulevaisuuden mahdollisuus, vaan aktiivinen osa yritysten arkea ja nykypäivää. Suomesta löytyy tänä päivänä paitsi huippuluokan tekoälyosaamista myös lukemattomia sen hyödyntämistä tukevia palveluita. Yksi keskeisimmistä tunnistetuista haasteista on saattaa osaaminen ja tarve saman pöydän ääreen, jotta hyöty syntyisi sinne, missä sitä tarvitaan.
FAIR on pyrkinyt ratkaisemaan haasteen luomalla oman dynaamisen ekosysteemin, joka edistää teknologian omaksumista ja käyttöönottoa yrityksissä sekä toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden kotimaisten ja eurooppalaisten ekosysteemien kanssa.
Ekosysteemi kiihdyttää muutosprosessia
Tapahtuman avannut Aalto-yliopiston Jussi Rantsi totesi puheenvuorossaan, että yksinkertaisten, arkea ja vapaa-aikaa helpottavien sovellusten, kuten karttapalveluiden, hakukoneiden ja chatbottien jälkeen tekoälyä on alettu hyödyntämään yhä monimutkaisemmissa ratkaisuissa. Kaikessa hiljaisuudessa sen tietoinen käyttö on laajentunut palveluista koko liiketoiminnan tehostamiseen.
FAIR:in ekosysteemistä vastaavan Rantsin mukaan muutoksen kiihdyttäminen vaatii tukea. Hän pitää tärkeänä, että kotimaisilla pk-yrityksillä on mahdollisuus saada FAIR:in kautta helposti ja nopeasti kattava kuva tarjolla olevista palveluista ja muista mahdollisuuksista.
– On tärkeää, että kotimaiset pk-yritykset saavat matalalla kynnyksellä ja aikatehokkaasti tietoa konkreettisista tarjolla olevista mahdollisuuksista. Erilaiset inspiroivat esimerkit, käyttötapausten jäsentelyt ja lähitulevaisuuden hahmottelut auttavat meitä kaikkia ryhtymään toimeen ja tekemään parempia valintoja, hän toteaa.
Rantsin jälkeen vuorossa oli Youniten perustaja Henri ”Henkka” Hyppönen, joka nappasi yleisön puolelleen rautaisen ammattilaisen ottein. Hyppönen haastoi yrityksiä pohtimaan erilaisia tulevaisuusskenaarioita ja tekoälyn kautta syntyviä mahdollisuuksia sekä mahdollisia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi vapautuneeseen aikaan ja liiketoiminnan kehittämiseen.
– Meidän täytyy ymmärtää, että tekoälyä ei tule käyttää vanhojen prosessien ja työskentelytapojen tehostamiseen, vaan kehityksen mukana myös meidän täytyy tehdä asioita kokonaan uudella tavalla. Luoda uudet prosessit, joilla voi luoda tätä maailmaa, hän pohtii.
Hyppönen muistuttaa tekoälyn vapauttavan käsiimme aikaa, mutta on yritysten oma tehtävä määrittää, mihin kaikkeen uuteen ja innovatiiviseen aika käytetään. Esimerkkinään hän nostaa esiin teollisen vallankumouksen toisen aallon, jolloin höyrystä siirryttiin sähköön. Toisin kuin usein luullaan, tehtaiden tuottavuus ei ampaissut hetkessä pilviin, koska uuden teknologian potentiaalia ei ymmärretty.
Startupit raivaavat tietä tulevaisuuteen
Digitalisaation seuraavaa askelta pohtiessa on oleellista ymmärtää, mitä muutos tarkoittaa. Sen tähden tapahtumassa päästettiin ääneen myös yrityksiä. Pitchikimaraksi nimetyssä osiossa FAIR:in palveluntarjoajat pääsivät antamaan pitchauksia eli kolmen minuutin pituisia palveluesittelyitä, jotka keräsivät runsaasti kiitosta tapahtuman jälkeen.
Tapahtumassa pitchannut BoostWith.ain toimitusjohtaja Heikki Lehmuskosken mukaan tapahtuman ehdotonta antia oli päästä verkostoitumaan muiden startupien, sijoittajien ja asiakkaiden kanssa. Yksi pieni miinuskin löytyi, johon tapahtuman järjestäjät eivät voineet vaikuttaa.
– Tilaisuus oli hienosti järjestetty, mutta esitysaikamme ajoitus toi pienen haasteen. Puheemme nimittäin oli heti Henkka Hyppösen erinomaisen esityksen jälkeen. Se on vähän kuin tarjoaisi Michelin-illallisen jälkiruoaksi pumppernikkeliä," hän vitsaili LinkedIn-postauksessaan.
Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija ja Location Innovation Hubin koulutus- ja opetusasiantuntija Eeva Sankari puolestaan kertoi päivityksessään innostuneensa tapahtumasta niin paljon, että hän kirjoitti aiheesta oman artikkelinsa, joka käsittelee yhdessä tekemistä innovatiivisesti ja uudella tavalla.
Pitchailuissa nousi esiin tekoälyn monet käyttötavat. Kotimaisella startup-kentällä tekoälyä on valjastettu muun muassa suurten datamäärien jäsentelyyn, bottien eli virtuaalisten robottien luomiseen, logistiikan ja tilan hahmottamiseen sekä terveyspalveluiden, omien kielimallien ja konsulttipalveluiden kehittämiseen. Kaikkia yhdisti palveluiden helppokäyttöisyys ja työn hallitsemisen sujuvoittaminen.
Tekoäly osana teknologiajättien arkirutiineja
Tapahtumassa oli paikalla myös suurten teknologiajättien edustajia Googlelta ja Microsoftilta, jotka jakoivat näkemyksiään ja kokemuksiaan tekoälyn merkityksestä ja sen tulevaisuudesta. Microsoftin kumppanimyyntiyhteistyön johtaja Tarja Jernström valotti puheessaan, kuinka yritys on integroinut tekoälyn syvälle jokaiseen sen ohjelmistoon ja sovellukseen.
– Integraatio tuo työntekoon aivan uudenlaista sujuvuutta ja tehokkuutta, hän kertoo.
Jernström tukee työssään myös Microsoftin omaa startup-verkostoa. Microsoft uskoo, että seuraavat digitalisaation mullistavat innovaatiot voivat hyvinkin syntyä täällä Suomessa. Myös Googlen asiakasinsinööri Sandra Calvo sanoi olevansa innostunut startup-kentän nopeasta kehityksestä.
– Harvoin on tapahtumia, joissa suuret ja pienet yritykset kohtaavat, eikä sellaisten järjestäminen ole kovin helppoa. Siksi on todella hienoa, että pystymme kokoontumaan kaikki yhteen. Uskon, että startupien avulla voimme nähdä, miltä tulevaisuus näyttää, hän sanoo.
Calvo rohkaisi myös kuulijoita olemaan rohkeita ja kokeilunhaluisia tekoälyn kanssa. Hänen mielestään jokaisen kannattaisi kokeilla omalla alallaan promptaamista eli tekoälyn ohjaamista kehotteiden avulla. Calvo uskoo, ettei kyse ole siitä, kuinka hyvin tekoälyä käyttää, vaan siitä kuinka valmis on kokeilemaan ja haastamaan sen tarjoamia tuloksia kohti omaa päämääräänsä.
Rantsin mukaan tapahtuma tarjosi pk-yrityksille monipuolista tukea tekoälyn hyödyntämiseen kolmella keskeisellä tavalla. Ensinnäkin se tarjosi inspiraatiota ja käytännön esimerkkejä tekoälyn mahdollisuuksista. Toiseksi osallistujille annettiin selkeitä suuntaviivoja siitä, mitä tekoälyn saralla voi ja kannattaa juuri nyt tehdä. Kolmanneksi tapahtuma loi mahdollisuuksia verkostoitua, tuoden yhteen tekoälyratkaisujen tarjoajat ja niitä tarvitsevat yritykset.
– Näiden elementtien avulla pyrittiin madaltamaan kynnystä tekoälyn käyttöönottoon pk-yrityksissä. Suomessa on jo vahvaa AI-osaamista ja toimivia tekoälyratkaisuja, ja tapahtuma rohkaisi pk-yrityksiä hyödyntämään näitä resursseja, tekemään tulevaisuuden suunnitelmia ja löytämään konkreettisia keinoja tekoälyn tuoman kilpailuedun saavuttamiseksi, hän pohtii.
Mikä ihmeen Finnish AI Region?
Finnish AI Region eli FAIR tarjoaa yrityksille matalan kynnyksen asiantuntijuutta tekoälyn, laajennetun todellisuuden, suurteholaskennan ja kyberturvallisuuden saralla. Sen palvelut ovat maksuttomia ja toiminta perustuu ajatukseen aidosti hyödyllisestä kumppanuudesta, jossa FAIR nopeuttaa ja laajentaa tekoälyn käyttöönottoa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
FAIR muodostuu kymmenestä eri partneriorganisaatiosta, jotka tuottavat sen palvelut verkostona. Mukana ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Haaga-Helia ja Metropolia ammattikorkeakoulut, KIRAHub, Tieteen tietotekniikan keskus CSC sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT Digital.
Sen affiliate-partneri on Enter Espoo. Muita yhteistyökumppaneita ovat ABB, Arcada ammattikorkeakoulu, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, Microsoft, Siemens Healthineerin Varian Finland ja Uudenmaan liitto. Toimintaa rahoittaa Euroopan unioni yhdessä Business Finlandin ja Helsingin Innovaatiorahaston kanssa.
Lisää tietoa FAIR:ista ja sen maksuttomista palveluista löydät osoitteesta: