Tutkimus: elinikäisen ohjauksen laatu ja saatavuus pääosin hyviä

Elontila-tutkimushankkeen loppuraportti on julkaistu. Haaga-Helian koordinoiman tutkimusryhmän ehdotus elinikäisen ohjauksen seurantakehikosta tukee tiedolla johtamista.

Kaksi ihmistä keskustelee läppäreiden ja pöydän ääressä
Uutinen

Body

Elontila-arviointitutkimuksen tavoitteena oli muodostaa systemaattinen kuva suomalaisen elinikäisen ohjauksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kokonaisuudesta sekä arvioida sen toimivuutta eli saatavuutta, laatua, tuloksia ja vaikuttavuutta. Tutkimuksessa pyrittiin myös tavoittamaan ohjauksen hiljaisuudet: ne kohderyhmät, teemat ja sisältöalueet, joita ei ole tavoitettu aiemmissa tutkimuksissa. Tutkimuksen tilasi työ- ja elinkeinoministeriö.

Haaga-Helian koordinoima tutkimusryhmä laati ehdotuksen elinikäisen ohjauksen seurantakehikosta. Kehikko sisältää ehdotukset ja suosituksia elinikäisen ohjauksen seurantakohteista ja arviointivälineistä, joilla voidaan tukea tiedolla johtamista ja elinikäistä ohjaustyötä paikallisesti ja kansallisesti. 

– Kehikon avulla voidaan seurata elinikäiseen ohjaukseen keskeisesti liittyviä ilmiöitä sektorirajat ylittäen kansallisella tasolla, yliopettaja Kalle Vihtari Haaga-Heliasta kertoo.

Tutkijaryhmä ehdottaa kuutta seurantakohdetta, jotka ovat: 

  1. Asiakkaiden kokemukset elinikäisestä ohjauksesta 
  2. Elinikäisen ohjauksen palvelujärjestelmä 
  3. Elinikäisen ohjauksen yhteiskunnallinen konteksti 
  4. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus elinikäisessä ohjauksessa 
  5. Ekologisuus elinikäisessä ohjauksessa 
  6. Elinikäisen ohjauksen politiikan ja poliittisen ohjauksen seuranta

Elinikäisen ohjauksen kenttä on laaja

Elinikäinen ohjaus koostuu erilaisista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista, joita tarjotaan koulutussektorilla, työllisyyspalveluissa ja osana nuorisotoimen ohjauspalveluita yksilön eri elämänvaiheissa. Palveluntuottajina on sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Elinikäinen ohjaus ulottuu usealle hallinnonalalle ja sen palvelujärjestelmän tilan arvioiminen oli samalla sekä haastava että mielenkiintoinen tehtävä. 

Elontila-tutkimushanketta johti Helsingin yliopisto, kumppaneina Jyväskylän yliopisto, Hämeen ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulut ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.

Haaga-Helian tutkimusryhmää koordinoi yliopettaja Kalle Vihtari, ja ryhmässä työskentelivät tutkijoina erityisasiantuntija Päivi-Katriina Juutilainen ja yliopettaja Marjaana Mäkelä Haaga-Helian Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, tutkijatohtori Hannele Pitkänen Jyväskylän yliopistosta ja tutkijatohtori Kirsi Raetsaari Oulun yliopistosta. 

Hanke toteutettiin EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF), osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Lue lisää tutkimuksen löydöksistä Valtioneuvoston ja Hämeen ammattikorkeakoulun tiedotteista:
Tutkimus: Elinikäisen ohjauksen löydettävyydessä parantamista, alueelliset erot suuria  - HAMK
Arviointi: Elinikäisen ohjauksen saatavuus ja laatu pääosin hyviä - Valtioneuvosto

Loppuraportti ja seurantakehikko