Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa on käynnistynyt "Kone johtajana - tekoäly asiantuntija- ja tietotyön johtamisessa" -tutkimushanke, joka kartoittaa algoritmisen johtamisen vaikutuksia erityisesti asiantuntija- ja tietotyöhön – alueelle, joka on perinteisesti ollut ihmisjohtajien temmellyskenttää.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vanhemman tutkija Anna Lahtisen mukaan tekoäly on siirtymässä taustalla toimivasta apuvälineestä yhä aktiivisemmaksi osaksi johtamisprosesseja. Hän katsoo, että kriittinen työelämää muovaava muutos tapahtuu juuri nyt, eikä kaukaisessa tulevaisuudessa.
– Kyse ei ole vain tehokkuudesta, vaan myös työelämän oikeudenmukaisuudesta. Tutkimuksemme ytimessä on pyrkimys selvittää, miten tekoäly voi vahvistaa reilua ja tehokasta johtamista sekä tunnistaa ne kriittiset tilanteet, joissa ihmisen läsnäolo, harkinta ja vuorovaikutustaidot säilyvät korvaamattomina, hän kiteyttää.
Algoritminen johtaminen tarkoittaa johtamistehtävien siirtämistä osittain tai kokonaan automaattisille järjestelmille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa et välttämättä raportoi työstäsi enää ihmiselle, vaan algoritmille. Esihenkilösi voi olla tekoäly, joka seuraa työsuorituksiasi, antaa palautetta ja tekee jopa päätöksiä puolestasi.
Missä kulkee koneen ja ihmisen raja
Tutkimushankkeessa etsitään vastauksia monia askarruttaviin kysymyksiin, kuten mitä hyötyjä ja riskejä algoritmiseen johtamiseen liittyy, ja miten yritykset voivat valmistautua tekoälyn johtamisrooliin? Entä missä tilanteessa tekoäly voi korvata esihenkilön päätöksentekoa ja milloin se ei ole suositeltavaa?
– EU-tasolla algoritmisen johtamisen sääntely on noussut tärkeäksi teemaksi, ja tulevaisuudessa siihen liittyviä pelisääntöjä tullaan muokkaamaan. Suomessa on tärkeää tarttua kehitykseen ennakoivasti, jotta yritykset voivat hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia avoimesti, kestävästi ja oikeudenmukaisesti, Lahtinen pohtii.
Tutkimushankkeen aikana toteutetaan valtakunnallinen kysely, esihenkilöiden Delfoi-tulevaisuuspaneeli sekä yrityskohtaisia tutkimus- ja kehittämistyöpajoja. Näiden avulla saadaan kokonaiskuva siitä, millaisia vaikutuksia tekoälypohjaisella johtamisella on työelämään ja millaisia suosituksia yrityksille voidaan antaa.
Tulokset julkaistaan monikanavaisesti tieteellisinä artikkeleina, asiantuntijablogeina, yritysten tekoälytarinoina, kirjana sekä podcast- ja webinaarisarjoina. Lisäksi yrityksille laaditaan käytännön suosituksia siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä välttää, kun tekoäly ottaa roolia päätöksenteossa.
Yritykset mukana muutoksessa
Kone johtajana -hanke pyrkii yhdistämään tutkimuksen ja käytännön siten, että hyöty olisi mahdollisimman suuri. Valtakunnallisen kyselyn ja esihenkilöiden tulevaisuuspaneelin lisäksi hankkeessa toteutetaan yrityskohtaisia työpajoja, joissa tekoälyjohtamista testataan käytännössä.
Hankkeessa on mukana vaikuttava joukko suomalaisia edelläkävijäorganisaatioita, kuten Abloy, Foibekartano, Jensen Hughes, Kesko, Sympa, Vetcare, AI Think Group, Atea, HENRY, Insinööriliitto, Keuke, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari, NestorPartners, Posintra, SEKES, Sofigate, Suomen Yrityskummit, Terveysteknologia, TIEKE, Tradenomiliitto, Työterveyslaitos, Uudenmaan yrittäjät sekä Espoon ja Vantaan kaupungit.
Tutkimuksen rahoittajina toimivat Työsuojelurahasto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Abloy, Foibekartano, Jensen Hughes, Kesko, Sympa ja Vetcare. Lisää tietoa hankkeesta löydät hankesivuiltamme:
https://www.haaga-helia.fi/fi/hankkeet/kone-johtajana
