Suomalaiset ja tanskalaiset julkiset sekä yksityiset toimijat tuottavat sähköisiä työkaluja, joiden on tarkoitus selittää EU:n lainsäädäntöä tekoälystä. Työkalun odotetaan ilmestyvän tämän vuoden aikana.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtama tuore hanke julkaisee tänä vuonna työkaluja EU:n tekoälylainsäädäntöä selittämään. Työkalut toimittaa Lean Entries regtech-alustansa Entriesin kautta, ja ne julkaistaan englanniksi vuoden 2024 loppuun mennessä.
Suomalaisista ja tanskalaisista julkisista sekä yksityisistä toimijoista koostuva yhteishanke kokee, että aikomuksissaan hyvät EU:n lakiuudistukset muun muassa digitaalisten tuotteiden, datan käytön sekä tekoälyn sääntelyn saralla voivat hankaloittaa yritysten toimintaa.
– Näemme tässä yhteishankkeessa ja Entries-regtechissä mahdollisuuden demokratisoida sääntelyä ja tuoda suuryritysten kyvykkyys pk-yritysten ulottuville. Markkina ei odota, että kaikki oppivat kantapään kautta, pohtii Teknologiateollisuuden data- ja tekoälyjohtaja Ville Peltola hankkeen tiedotteessa.
Tavallaan hyvää tarkoittanut kokoelma lakipykäliä ja säädöksiä on alkanut muistuttamaan Disneyn omistaman Marvelin elokuvauniverumia multiversumeineen, jonka erilaisten viittausten seuraaminen vaatii paitsi sitoutumista myös todellista fanittamista.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ja Teknologiateollisuuden lisäksi hankkeessa ovat mukana Healthtech Finland, Danish Life Science Cluster, Suomen startup-yhteisö, Finnish AI Region (FAIR) ja HealthHub Finland, konsulttiyritys Lean Entries, Business Finland ja European Digital Innovation Hub (EDIH).
Sitran mukaan Regtech (eng. regulatory technology) on sääntely- tai regulaatioteknologia, ja finanssiteknologian yksi alalaji, jonka tarkoituksena on tehostaa finanssilaitosten sääntelynmukaisuutta, mutta teknologiaa voi hyödyntää myös muuhun yleishyödylliseen käytäntöön. Työkalut julkaistaan ainakin aluksi maksuttomina.
FAIR:issa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun edustajana olevan Teemu Moilasen mukaan pk-yritykset, ja etenkin startupit, ovat huolissaan kasvavasta sääntelytaakasta. Moilanen kertookin asiantuntijoidensa olevan odottavaisin mielin, mitä tulee uuteen työkaluun.
- Työkalujen merkitys korostuu varsinkin siirtymävaiheen aikana. Meillä FAIR:issa on yli 70 asiakasta, joten on tärkeää saada uusia työkaluja, jotta asiantuntijamme voisivat raivata pk-yrityksille tietä EU:n luoman lainsäädäntöviidakon keskellä, hän pohtii.
Haaga-Helian EU-juridiikan asiantuntija Juuli Venkula jakaa Moilasen huolen. Hänen mukaansa työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä suomalaiset yritykset kokivat kuormittavaksi etenkin asetuksen epäselvyyden ja sen vaikeasti ennakoitavat vaikutukset.
– Tämä ei tullut yllätyksenä. Pelkän tekoälyasetuksen 113 artiklan, 180 resitaalin ja 5 liitteen kokonaisuus on raskaslukuinen jopa juristille, joten tukipalveluita ja ohjausta tarvitaan, hän toteaa FAIR:in sivuilla julkaisemassaan kirjoituksessa.
Finnish AI Region eli FAIR muodostuu kymmenestä eri partneriorganisaatiosta, jotka tuottavat sen palvelut verkostona. FAIR:issa ovat mukana Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Haaga-Helia ja Metropolia ammattikorkeakoulut, KIRA InnoHub, Tieteen tietotekniikan keskus CSC sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT Digital.
FAIR tarjoaa yrityksille matalan kynnyksen asiantuntijuutta tekoälyn, laajennetun todellisuuden, suurteholaskennan ja kyberturvallisuuden saralla. Maksuttomia palveluita tarjoava FAIR on aidosti hyödyllinen kumppani, joka pyrkii nopeuttamaan ja laajentamaan tekoälyn käyttöönottoa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
