EU-ministerikiertue vieraili Haaga-Heliassa – teemana korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuus

Suomalaisministerit kiertävät tänä syksynä ympäri maata kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. Ministerikiertue pysähtyi 10. marraskuuta myös Haaga-Helian Pasilan kampuksella, jolloin vuorossa oli tutkimus- ja korkeakoulutuskeskustelu tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen johdolla.

EU-ministerikiertue Antti Kurvinen ym
News article

Body

Eurooppa olemme me -tilaisuus oli osa laajempaa EU:n tulevaisuuskonferenssia, ja tarkoituksena oli virittää keskustelua siitä, millä tavoin tutkimus ja koulutus näyttäytyvät Euroopan tulevaisuuden rakentajina. Tilaisuuden juontajana toimi opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan johtaja Atte Jääskeläinen.

Ensimmäisen puheenvuoron piti Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko, joka painotti teeman mukaisesti kansainvälisyyden tärkeyttä. Haaga-Helia on konkreettinen esimerkki siitä, miten kansainvälisyyttä voi toteuttaa korkeakoulussa.

–Emme pärjää ilman kansainvälisiä osaajia. Haaga-Heliassa on 1200 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, lisäksi 400 vaihto-opiskelijaa ja toimimme muutenkin kansainvälisesti, Kokko totesi.

Tutkijan urasta houkutteleva vaihtoehto nuorille

Professori Kaius Tuori Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta puhui tutkimustyön nykytilasta Euroopasta. Nuoria tulisi saada kiinnitettyä entistä enemmän tutkijan urille Suomessa ja monessa muussa Euroopan maassa.

–Tutkijan polun tulisi olla houkutteleva ja realistinen vaihtoehto kunnianhimoiselle nuorelle. Pätkätöistä pitäisi päästä eroon, sillä nyt pysyvien työpaikkojen löytäminen on monelle nuorelle lahjakkaalle tutkijalle vain haave. Ratkaisuna ovat vakituiset työpaikat nuorille tutkijoille.

Seitsemän yliopiston Unite!-verkostoa edustava professori Katrina Nordström Aalto-yliopistosta painotti edelleen nuorten tutkijoiden urapolkujen kehittämistä. Puheenvuorossaan hän korosti erityisesti digitaalisen oppimisen kehittämisen tärkeyttä korkeakouluissa koronan jälkeenkin.

–On erittäin tärkeää, että jatkamme tätä työtä, vaikka moni ehkä kokeekin, että pandemian jälkeen tulisi nyt palata perinteisiin opetus- ja oppimismenetelmiin.

Katrina Nordström
Aalto-yliopiston professori Katrina Nordström panostaisi digitalisaation kehittämiseen korkeakouluissa.

Tiedeministeri valotti koulutuspolitiikan linjoja

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen avasi puheenvuorossaan EU:n ja Suomen koulutuspolitiikan linjoja nyt ja tulevaisuudessa, joita ovat mm. jatkuvan oppimisen ja koulutusyhteistyön edistäminen. Myös digitalisaatio on nähtävä tulevaisuudessa eurooppalaisen koulutuksen avainsanana.

Viitaten professoreiden puheenvuoroihin hän korosti olevansa vahvasti tieteen puolestapuhuja.

–Tiedeministerinä olen yhdeksi tehtäväkseni ottanut tieteen puolustamisen. Tiedettä ei ole ilman tutkijoita, painotti Kurvinen.

 – Luottamus tieteeseen ja koulutukseen on eurooppalainen haaste. Eurooppa on rakennettu niin, että luotetaan tieteeseen ja tutkimusta saa harjoittaa. Se vie myös Suomea eteenpäin. Olemme päässeet eteenpäin osaamisella ja sivistyksellä, ja siihen meidän pitää nytkin panostaa.

Kurvinen nosti esiin myös EU:n Erasmus+- ja Horizon-ohjelmat erinomaisina esimerkkeinä. Erasmus+-ohjelmassa, jossa tarjotaan kansainvälistymisen mahdollisuuksia korkeakoulujen opiskelijoille ja tutkijoille, on konkreettisesti nähty erinomaisia tuloksia.

Puheenvuorot kirvoittivat yleisöltä monia toiveita ja ajatuksia koulutuksen ja tieteen tulevaisuudesta.  Näitä ministerikiertueella esiin tulleita kansalaisten viestejä välitetään EU-tasolle osaksi keskustelua siitä, millaista korkeakoulutusta ja tiedettä haluamme rakentaa tulevaisuuden Euroopassa.

Tilaisuuden järjesti opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä Haaga-Helian kanssa.

Antti Kurvinen
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen kutsui korkeakoulu- ja tutkimuskentän väen Helsinkiin keskustelemaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta 10.11.2021.