Ammattikeittiöiden ja catering-alan työolosuhteita ja tuottavuutta parannetaan kolmen korkeakoulun voimin
Ammattikeittiöt ja catering-alan yritykset taiteilevat kannattavuuden, työvoiman saatavuuden, poissaolojen ja muuttuvien olosuhteiden ristiaallokossa. Kolmen ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa tähdätään työn tehostumiseen ihmistä rikkomatta.
Body
Ammattikeittiöt ja catering-ala ovat fyysisesti sekä henkisesti kuormittavia työympäristöjä. Työntekijät kohtaavat päivittäin raskaita nostoja, kiireisiä ja nopeasti muuttuvia työtilanteita sekä monitasoisia työprosesseja. Alalla on totuttu selviämään, mutta riskitekijät voivat johtaa jaksamisen ja mielenterveyden haasteisiin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä ääritapauksissa ennenaikaisiin sairaseläkkeisiin. Lisäksi alan tuottavuus ei ole kasvanut samassa tahdissa kuin muilla aloilla, vaikka automaatio on yleistynyt.
Turun ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu pyrkivät yhteisessä hankkeessaan parantamaan ammattikeittiöiden ja catering-alan työolosuhteita, ergonomiaa ja tuottavuutta. Avainasemassa kehittämistyössä on alan yritysten henkilöstö.
Ammattikeittiöt ja catering – KetCat -nimisessä hankkeessa kehitetään kaikkiaan 43 pk-yrityksen toimintaa yrityksen valitsemalla osa-alueella. Osa yrityksistä on jo valikoitunut mukaan kehittämistoimintaan ja hankkeen aikana halukkaita yrityksiä etsitään lisää. Osallistuva yritys voi sijaita missä päin tahansa Suomea.
− Haemme nyt uusia osallistujia ensi syksyn jaksolle. Johdon, henkilöstön ja hankkeen toteuttajien vuoropuhelun kautta yritys valitsee, mihin osa-alueeseen kehittäminen suunnataan. Valinta voi kohdistua esimerkiksi fyysisen kuormituksen vähentämiseen kehittämällä työasentoja ja -menetelmiä, työtapojen tai vastuiden määrittelyyn tai automaatioratkaisujen ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen työprosessien sujuvoittamiseksi, kertoo projektipäällikkö Paula Savolainen Turun ammattikorkeakoulusta.
Hankkeessa sovelletaan Suomessa kehitettyä ja muilla aloilla hyväksi havaittua toiminnan kehittämismenetelmää, jossa työntekijät ovat merkittävässä roolissa. Henkilöstöä osallistavan menetelmän avulla ongelmat ja kehittämiskohteet nousevat esille työntekijälähtöisesti.
− Henkilöstön näkemys tuodaan vahvasti esille. Lopputuloksena on tuottava, tekijälleen henkisesti ja fyysisesti turvallisempi työ. Tavoitteena on luoda pysyviä parannuksia alan työolosuhteisiin ja tuottavuuteen, Savolainen kuvailee.
Kehittämismyönteisyyttä läpi yrityksen
Hankkeessa mukaan valikoituvilla yrityksillä on oltava halu kehittyä. Tämä koskee niin johtoa kuin työntekijöitäkin.
– Tähän mennessä yritysten paneutuminen on ollut loistavaa. Olemme käyneet yritysten johdon kanssa antoisia keskusteluja ja työntekijät ovat syventyneet pohtimaan omaa työtään ja esille nousseita ongelmakohtia, kiittelee yliopettaja Altti Lagstedt Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.
Yritysten kanssa toteutetaan 6–8 kuukauden kehittämisjakso, jonka tarkoituksena on löytää kehittämisen kohteita henkilöstölähtöisesti sekä jättää organisaatioihin oppi omaehtoisen kehittämisen jatkamiselle.
– Ulkopuolinen näkemys avartaa ajattelua ja antaa puhtia kehittämistyön aloittamiselle. Kolmen ammattikorkeakoulun hankehenkilöstön mittava työkokemus toimialasta, prosesseista, tutkimuksellisesta kehittämisestä sekä ergonomiasta ovat yhteistyöyritysten hyödynnettävissä kehittämisjakson aikana, tiivistää projektipäällikkö Teemu Pulkkinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Yhteistyö tarjoaa ainutlaatuisen näkymän
Paula Savolaisen mukaan hankkeessa ollaan tyytyväisiä hyvin liikkeelle lähteneeseen yhteistyöhön.
– Jos yhteistyö yritysten kanssa jatkuu samaan malliin, meille muodostuu ainutlaatuinen näkemys pk-kokoluokan ammattikeittiö- ja catering-alan käytännön työn tekemisen haasteista. Lisäksi pääsemme kiinni niihin tekijöihin, joiden avulla näitä haasteita kannattaa ratkoa, jotta työolosuhteita, ergonomiaa ja tuottavuutta saadaan parannettua, luotaa Savolainen.
Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös alan järjestöjen, kuten Ammattikeittiöosaajat ry:n ja Keittiömestarit ry:n kanssa. Messut, webinaarit, työpajat, yhdistysten tapahtumat ja keskustelufoorumit ovat kanavia, joiden kautta hankkeen tuloksia viedään eteenpäin hankkeen aikana koko toimialalle. Hankkeen tulokset ja opit dokumentoidaan ja julkaistaan, jotta ne ovat hyödynnettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Ammattikeittiöt ja catering – KetCat -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu. Hanke on käynnistynyt vuoden 2024 lopulla ja se jatkuu vuodelle 2027.
Lisätietoja
Paula Savolainen
Hankkeen projektipäällikkö, lehtori, KTT, Turun ammattikorkeakoulu
[email protected]
+358 (0) 44 9075 478