”Uudistuvan journalismin koulutusohjelma kehittää paitsi opiskelijoiden osaamista, myös koko alaa vastuullisempaan suuntaan”, toteaa Haaga-Helian alumni Kaisa Beltran

Journalismin vastuullisten ja eettisten ehtojen toteutuminen on tärkeämpää kuin ehkä koskaan. Toimittaja-tietokirjailija Kaisa Beltran haluaa lisätä tietoisuutta ihmiskaupasta ja sen uhreista, ja vahvisti osaamistaan Haaga-Helian Journalismin YAMK-tutkinnolla.

Kaisa Beltran
03.06.2022
Alumnitarina

Vaikuttavaa uraa kotimaisilla ja kansainvälisillä media-areenoilla luonut toimittaja-kirjailija Kaisa Beltran ei omien sanojensa mukaan voi koskaan olla ”valmis”. Beltran kehittää jatkuvasti taitojaan muun muassa osallistumalla alan koulutuksiin ja seminaareihin. Pohjakoulutuksena hänellä on tutkinnot Tampereen ammattikorkeakoulusta ja Málagan yliopistosta.

Miten hän tuli hakeutuneeksi Haaga-Helian Uudistuvan journalismin koulutusohjelmaan, ja mitä annettavaa opinnoilla oli Beltranin kaltaiselle rautaiselle ammattilaiselle?

- Mitä tulee mahdollisuuksiin oppia ja kehittyä, minulla on koko ajan silmät ja korvat auki. Tämän koulutusohjelman mainos osui some-fiideihini ja aloin heti kiinnostuneena tutkia, olisiko tässä seuraava oppimisen paikka valitsemallani tutkivan journalismin tiellä, Beltran kertoo.

Kaisa Beltranilla oli selkeä käsitys niistä osaamisalueista, joita halusi Haaga-Heliassa viedä eteenpäin. Monipuolinen kurssitarjonta teki hänen mukaansa oman näköisen opintopolun suunnittelemisesta mahdollista.

- Kaipasin uutta tietoa varsinkin audio-tuottamisen puolelta. Dokumentaarinen radio -kurssi ja Panu Hietanevan vetämä podcast-kurssi täydensivät osaamispalettiani loistavasti, Beltran kiittää.

- Lisäksi halusin kehittää vanhoja taitojani, kuten valokuvausta, ja tälläkin saralla opin uutta. Niin ikään vaikkapa Long Playn Antti Järven vetämä editointikurssi oli erinomainen.

Beltranin listaus kuulostaa juuri siltä, mitä rekry-ilmoitusten perusteella nykypäivän toimittajalta odotetaankin. Tämä vahvistaa kuvaa Haaga-Heliasta aikaansa seuraavana ja vahvasti työelämää tuntevana opinahjona.

Inspiraationa lomarannikon ruma todellisuus

Disinformaatio. Vastuullisuus. Informaatiovaikuttaminen. Faktantarkistus. Siinäpä muutama esimerkki termeistä ja diskursseista, joita journalismin eettisten periaatteiden puitteissa työtään tekevä journalisti ei voi ohittaa.

Nämä teemat on pyritty huomioimaan myös Haaga-Helian Uudistuvan journalismin koulutuskokonaisuudessa. Opiskelijat ovat esimerkiksi olleet mukana kehittämässä Julkisen sanan neuvostolle Vastuullisen journalismin merkkiä (julkaistu vuonna 2018).

Myös Kaisa Beltranin tuore opinnäytetyö liittyy vastuullisuus- ja eettisyyskysymyksiin. Mutta palataan hetkeksi ajassa taaksepäin, opinnäytetyön aiheeseen johtaneisiin vaikuttimiin.

- Espanjan Málagassa asuessani kiinnitin huomiota suosittujen lomakohteiden liepeillä rehottavaan prostituutioon ja siihen liittyvään ihmiskauppaan, Tein uhrien parissa vapaaehtoistyötä, mutta näiden naisten tarinat eivät jättäneet minua rauhaan Suomeen palattuani. Olen raportoinut aiheesta monesti, ja vuonna 2021 julkaistiin kerronnallinen tietokirjani Kadonneet tytöt, Aurinkorannikon seksikaupan uhrit ja haavoittuneet. Toivon sen lisäävän ymmärrystä Euroopan ihmiskauppatilanteesta, hän kertoo.

Vastuullisempaa sisällöntuotantoa

Beltranin lopputyö edustaa luontevaa jatkumoa kirjalle. Yhteistyössä mm. maailmanlaajuista sananvapautta tukevan solidaarisuussäätiö Vikesin kanssa syntynyt Ihmiskauppa ja journalismi – toimittajan opas leviää par aikaa eri järjestöjen kautta media-alan toimituksiin kautta maan.

- Meillä toimittajilla on valtava vastuu siitä, minkälainen kuva ihmiskaupasta ja sen uhreista välittyy suurelle yleisölle. Ei ole automaattisesti selvää, miten näitä erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä haastatellaan ja kuvataan, tai mitkä termit ovat oikeita juttua kirjoitettaessa.

Opas on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Beltran haastatteli opasta varten lukuisia ihmisoikeusasioiden parissa työskenteleviä huippunimiä, kuten ylitarkastaja Terhi Tafaria (Migri) ja dokumentaarisena valokuvaajana toimivaa Anna Kuokkasta. Myös ihmiskaupasta kirjoittanut toimittaja-tietokirjailija Kristiina Markkanen on mukana, samoin kuin hänen kirjansa Nimeni on Itohan päähenkilö Itohan Okundaye.

- Minua ovat innoittaneet vastaavat projektit maailmalta, kuten The Irina Project. Se tarkkailee ja pyrkii juurisyihin pureutumalla ja validia tietoa jakamalla vaikuttamaan niihin tapoihin, joilla ihmiskauppa mediassa esitetään. Mahdollisesti minunkin oppaani voisi joskus jatkaa olemassaoloaan digitaalisessa muodossa, jolloin tiedon reaaliaikainen päivittäminen ja elävä vuorovaikutus olisi mahdollista, Beltran kertoo.

Siinä lienee yksi uusi, mahdollinen opin paikka. Sitä ennen Haaga-Helian alumni Kaisa Beltranilla on kuitenkin ohjelmassa muun muassa tutkivan journalismin kesäkurssi Columbian yliopistossa New Yorkissa.