Matkailurestonomi on elämysten ammattilainen

Frans Pitkäjärvi opiskelee matkailurestonomiksi Haaga-Helian Porvoon-kampuksella. Tapahtumajärjestäminen on ala, jossa taiotaan elämyksiä, keksitään luovia ratkaisuja ja puhalletaan yhteen hiileen.

restonomiopiskelija Frans Pitkäjärvi
14.08.2020
Opiskelijatarina

Kun Veikkauksessa pelinhoitajana työskennellyt Frans Pitkäjärvi pääsi sisään restonomikouluun, vaihtoehtoina oli erikoistua myyntipalveluiden kehittämiseen tai matkailun tapahtumapalveluiden kehittämiseen.

Pitkäjärvi valitsi matkailun tapahtumapalvelut. Tuleva restonomi nauttii tapahtuma-alan yllätyksellisyydestä ja monipuolisuudesta.

– Tykkään tilanteista, joissa joutuu ylittämään itseään ja keksimään luovia ratkaisuja paikan päällä, toista vuotta Porvoossa opiskeleva Pitkäjärvi sanoo.

Teorian ja käytännön taitajaksi

Matkailualan perustutkinto yllättää monitahoisuudellaan. Restonomeista koulitaan todellisia moniosaajia, jotka tutustuvat tapahtumien järjestämiseen esimerkiksi sisällöntuotannon, liiketoiminnan, johtamisen ja lainsäädännön näkökulmasta. Opintoja voi räätälöidä tukemaan vaikkapa yrittäjyyttä tai kielitaitoa.

Pitkäjärvi kehuu restonomikoulutuksen tasoa. Hänestä opetus on työelämälähtöinen sekoitus teoriaa ja käytäntöä.

– Projekteissa yritysten kanssa pääsee aidosti kokemaan, millaisia tapahtuma- tai matkailualan työtehtävät ovat. Kampuksella käydään sitten enemmän läpi teoriaa, kuten vaikka matkailualan varausjärjestelmiä.

Parasta opiskelussa on kuitenkin kehittyminen ihmisenä.

–  On hienoa saada omaksua tietoa ja taitoja, joita ei tiennyt tarvitsevansa. Kun sitten tositilanteessa pitääkin suunnitella à la carte -menu 10 ihmiselle tai keksiä, mistä saadaan lunta laskettelukisaa varten, tajuaa, miten hyvin koulun oppeja pystyy yhdistelemään, Pitkäjärvi nauraa.

Ilmapiiri Porvoossa on kansainvälinen, sillä matkailurestonomiksi voi opiskella suomeksi ja englanniksi. Opiskelureissuja Pitkäjärvi kavereineen on tehnyt muun muassa Berliinin matkamessuille, Ruotsiin ja Lappiin.

– Matkoilla porukka hitsautuu yhteen. Täällä saa elinikäisiä kavereita, Pitkäjärvi sanoo.

Muutakin mukavaa jää käteen. Kuukauden pituinen opiskelijaprojekti Ruka Nordic -talviurheilutapahtumassa poiki Pitkäjärvelle työtarjouksen, ja mies suuntaa pohjoiseen taas talvella.

Porvoo – kokoaan suurempi opiskelijakaupunki

Vuodesta 2011 toiminut Porvoon kampus on suunniteltu digiajan työelämän tarpeisiin. Tiloissa on satsattu avoimuuteen, osaamisen jakamiseen ja kohtaamispaikkoihin.

–  Kampus on kompakti, joten ihmisiin tutustuu helpommin. Täällä ollaan kuin yhtä isoa perhettä, Pitkäjärvi sanoo.

Porvoossa palvelut ovat lähellä ja asuminen huokeaa. Muutto kaupunkiin ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä Porvooseen matkustaa näppärästi.

– Helsingin Viikistä pääsen bussilla puolessa tunnissa kotiovelta kampukselle. Luokkakavereistani noin puolet ovatkin helsinkiläisiä.

Suomen 21. väkirikkaimman kaupungin yöelämä on toki tullut tutuksi myös Helsingin kundille. Opiskelijajuhlat ovat tuttu näky etenkin Porvoon maineikkaassa La Fiestassa alias Fifissä, Pitkäjärvi kertoo hekotellen.

Kulutus siirtyy materiasta elämyksiin

Kun ympäristöarvot yleistyvät, aineettomien palveluiden kysyntä kasvaa. Matkailualalla mietitäänkin yhä uusia tapoja palvella valveutunutta asiakaskuntaa.
Restonomille murros tarkoittaa matkailualan työpaikkoja ja kiinnostavia uranäkymiä. Kaikista Haaga-Heliasta valmistuneista 95 % työllistyykin vuoden sisällä.

Pitkäjärvi itse haluaa tulevaisuudessa rakentaa kokemuksia, joita ihmiset voivat muistella vielä vanhin. Hän suosittelee Porvoon matkailurestonomiopintoja ihmisille, jotka ovat valmiit heittäytymään ja tarttumaan rohkeasti ideoihin.

– Jos kiinnostaa tuottaa ihmisille elämyksiä, reissuja tai tapahtumia, ja ehkä siinä samassa laittaa vähän persoonaasi likoon, tämä on sinun paikkasi, Pitkäjärvi vinkkaa.


Lue lisää