Journalisti innostuu ihmisten kohtaamisesta
Vielä loppuvuodesta 2017 journalismin ylemmän amk-koulutusohjelman alumni Kati Rantala paini uuden työn, muuton ja opinnäytetyön kimpussa. Marraskuussa hänellä oli uudet haasteet edessään Ylen journalistina, ja päättötyön palautus meni tammikuun puolelle. Suurten muutosten ristipaine vaati itsensä haastamista ja jatkuvaa kehittymistä – kaikki hyvän journalistin ominaisuuksia.
Kannustava, keskusteleva, kokeileva. Näin journalismin ylemmän ammattikorkeakoulututkinto-ohjelman alumni, Kati Rantala, kuvailee Haaga-Heliaa.
– Opinnoistani jäi mieleeni kokeilukulttuuri, sillä olimme pioneeriryhmä. Kokeiluille sallitaan myös epäonnistumiset, ja ne opettavat. Opintojen käytännönläheisyys oli hyvä asia, sillä itse opin parhaiten tekemällä, Rantala kertoo.
Opintojen käytännönläheisyys oli hyvä asia, sillä itse opin parhaiten tekemällä.
Medianomitaustainen Rantala oli yksi Haaga-Helian kaikkien aikojen ensimmäisen journalismin ylemmän tutkinto-ohjelman opiskelijoista. Sekä edelläkävijyys että kokeilukulttuuri näyttelivät keskeistä osaa myös siinä, miten hän alun perin päätyi Haaga-Heliaan opiskelemaan.
– Silloinen työnantajani STT esitteli minulle heidän robottijournalismikokeilunsa. Ajattelin heti, että Haaga-Heliassa voisin viedä kehittämishanketta eteenpäin. Se olikin mukana opintojeni loppuun asti, vain robotti vaihtui.
Lopputyössään Rantala selvitti, miten Ylen Voitto-robotti opetetaan tunnistamaan jääkiekko-ottelun keskeiset käänteet ja lukijaa kiinnostavat piirteet.
Haasteiden kautta voittoon
Rantala piti aikuisopiskelun monimuotototeutuksesta, joka mahdollisti työn ohella opiskelun. Kaikkiin elämän suuriin muutoksiin ei kuitenkaan aina pysty varautumaan. Sen Rantalakin huomasi opintojensa loppuvaiheessa.
– Elämässäni tapahtui suuria muutoksia juuri opinnäytetyöni aikana: sain uuden työpaikan ja muuttokin tuli eteen. Jos olisin tiennyt tämän etukäteen, en tiedä olisinko aloittanut vielä opintoja, Rantala tunnustaa. Vaikka opintojen loppuvaihe olikin erityisen rankka kokemus, kaikki meni lopulta kuitenkin hyvin. – Ohjaava opettaja ymmärsi hyvin tilanteeni, ja opintoni venyivätkin lopulta vain kuukaudella.
Rantala kannustaa uusia journalismin ylemmän amk-koulutusohjelman opiskelijoita aloittamaan opinnäytetyön teon heti opintojen alussa ja hakemaan opintovapaata päättötyön kiivaimpaan vaiheeseen. Lisäksi hän suosittelee hakemaan apurahaa joltakin viestintäalan säätiöiltä. Rantala hyödynsi myös itse kahta jälkimmäistä vinkkiään, mikä osaltaan auttoi saamaan lopputyön päätökseen. Tällä hetkellä Rantala nauttii työstään Ylen toimittajana Savonlinnassa.
Pääsen nyt reportterina kohtaamaan ihmisiä ja hyödyntämään haastattelutaitojani, jotka koen vahvuuksikseni.
– Nykyinen työnkuvani Ylellä on erilainen kuin aikaisemmassa työssäni. Pääsen nyt reportterina kohtaamaan ihmisiä ja hyödyntämään haastattelutaitojani, jotka koen vahvuuksikseni, hän toteaa.
Intohimona penkkiurheilu
Ennen Ylen pestiä Rantala ehti toimia kymmenen vuotta STT:llä eri tehtävissä muun muassa radio- ja nettitoimittajana ja urheilutoimituksessa.
Viimeksi mainittu olikin hyvin mieluinen kokemus. Kiinnostus urheiluun on niin syvällä, että Rantala muistaa jopa vuoden, jolloin hänestä tuli intohimoinen penkkiurheilija.
– Innostuksen kipinä urheiluun syttyi vuonna 1989, jolloin Tukholmassa pidettiin jääkiekon MM-kisat, hän muistelee silminnähden innostuneena.
Tulevaisuuden haaveetkin liittyvät luonnollisesti urheiluun.
– Minua ovat aina kiinnostaneet arvokilpailuihin liittyvät kisarupeamat. Haaveeni on päästä joku päivä kisastudion emännäksi.
Rantalan innostus tulee epäilemättä kantamaan vielä pitkälle.