Joensuusta Helsinkiin ja sieltä Ranskan Écullyyn – Johanna Karjunen ei pelkää mahdollisuuksia ja se näkyy myös uravalinnoissa

Keittiöpäällikkö, kylmäkkö ja rekrytoija. Johanna Karjunen on ehtinyt moneen paikkaan, mutta lopulta oma ala löytyi henkilöstöpalvelupuolelta.

Baronan seniorikonsultti Johanna Karjunen
06.09.2021
Alumnitarina

Joensuulaisen Johanna Karjusen edellisestä keittiövuorosta on ehtinyt vierähtämään jo kymmenen vuotta, mutta rakkaus ruokaan ja ruoanlaittoon on hänen omien sanojensa mukaan säilynyt tähän päivään asti. Tosin nykyään siitä pääsevät nauttimaan vain hänen läheisensä.

Haaga-Helian keittiöjohtamisen tai ruokatuotannon johtamisen linjalta restonomiksi vuonna 2008 valmistunut Karjunen työskentelee seniorikonsulttina Baronalla, jossa hänen työpäivänsä muodostuvat rekrytointien tekemisestä, asiakasyhteistyön ylläpidosta, työvuorojen organisoimisesta, ura- ja muutosturvavalmennuksista sekä työsuhteiden ylläpidosta.

Karjunen tunnustaa ajautuneensa henkilöstöpalvelupuolelle kuin vahingossa.

— Koulukaverini Haagan restonomilinjalta oli henkilöstöpalveluyritys HR Housessa töissä ja he etsivät joukkoonsa rekrytoijaa keittiöpuolen esimiestaustalla. Samaan aikaan minä olin etsimässä uutta työpaikkaa ja siitä se sitten lähti.

Tehtävä oli kuin luotu ulospäinsuuntautuneelle ja ihmisistä kiinnostuneelle joensuulaiselle. HR Housesta hänen uransa johti hänet Opteamille, josta tuli osa Barona-konsernia vuonna 2017.

Avaa ovet työelämään

Karjusen mukaan loikka henkilöstöpalvelun puolelle oli lyhyempi kuin hän odotti. Haaga-Helia tarjosi melko hyvät eväät toimia rekrytointitehtävässä, vaikka restonomin tutkinto ei valmennakaan henkilöstöpalveluun.

Monet johtamiseen ja esimiestyöhön liittyvät asiat ovat hänen mukaansa universaaleja, jonka vuoksi keittiökokemusta ja kursseilta saatua teoriaa voi hyödyntää myös rekrytointitehtävissä.

— Luulen, että yksittäisistä kursseista on jäänyt paljonkin sellaista, jota hyödynnän työssäni tiedostamatta vielä tänäkin päivänä.

Karjunen suoritti myös ylemmän ammattikorkeakoulututkintonsa Haaga-Heliassa, josta hän valmistui vuonna 2018. Tutkinto syvensi hänen osaamistaan niin henkilöstöjohtamisessa, palvelupolkujen suunnittelussa kuin kaikkea palvelumuotoilussakin.

Haagan pioneerit veivät kampusta maailmalle

Ennen henkilöstöpalvelupuolta Karjunen työskenteli muun muassa keittiöpäällikkönä Joensuussa sekä kylmäkkönä helsinkiläisessä kulttuuri- ja taiteilijaravintola Elitessä. Tutkintoon kuuluvan harjoittelun hän kertoo hoitaneensa nykyisellä SSP Finlandilla Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Haaga-Heliassa Karjunen kertoo arvostavansa ennen tiivistä työelämäyhteyttä, joka helpotti kesätöiden ja harjoittelupaikkojen löytämistä opiskeluaikana. Parhaimmat muistot kuitenkin liittyvät entisiin opiskelukavereihin, joihin hän on yhä päivittäin yhteydessä.

— Tuutorina pääsin järjestämään paljon erilaisia tapahtumia ja olimmepa me myös luomassa Haagan kampuksen historian ensimmäisiä sitsejä. Muistelemme noita aikoja vieläkin silloisten opiskelukavereiden kanssa.

Karjunen vietti viimeisen opiskeluvuotensa kesän ranskalaisessa Paul Bocuse -instituutissa Écullyssa, josta sieltäkin jäi unohtumattomia muistoja ja elinikäisiä ystävyyssuhteita. Pieni mutta tiivis ryhmä oli ensimmäinen, jonka Haaga-Helia lähetti maineikkaaseen instituuttiin.

— Kaikki oli siellä vähän erilaista, mihin olin tottunut. Miehet esimerkiksi pukeutuivat oppitunneille hienoihin ja tyyliteltyihin pukuihin. Se oli osa etikettiä. 

Tänä päivänä nuo ystävyydet toimivat myös eräänlaisena työvoimatoimistona.

Karjusen mukaan vanhat opiskelukaverit pyrkivät auttamaan toisiaan työllistymisessä muun muassa jakamalla toisilleen tietoa vapaista tai pian vapautuvista työpaikoista.

Asenne ratkaisee

Karjusen vinkki nykyisille ja miksei myös tulevillekin opiskelijoille liittyy asenteisiin ja uskaltamiseen. Hänen mielestään on itsestäänselvyys, että jos ei uskalla mitään, niin silloin ei myöskään voi saavuttaa mitään. Siksi kannattaa kokeilla monenlaisia erilaisia asioita.

— Tarvitaan monipuolista kokemusta ja ennen kaikkea näkemystä siitä, mikä se olisi se oma juttu. Kuten sanontakin kuuluu, kukaan ei ole seppä syntyessään. Ei heti voi osata kaikkea.

Rekrytoijana hän tietää, mistä hän puhuu.

Karjusen mukaan pitää olla valmis opettelemaan erilaisia taitoja ja kasvattaa sitä kautta omaa ammattitaitoaan ja työmarkkina-arvoaan. Myös harjoittelupaikkoihin kannattaa hänen mukaansa suhtautua vakavasti, sillä usein ne toimivat opiskelijan ensimmäinen ovena työelämään.

— Myös asenteella on väliä. Meillä Baronalla on hyvin paljon erilaisia asiakkaita, joista kaikilla on omanlaisensa työvoimatarpeet, mutta jos asenne on kohdallaan, niin kaikki ovet ovat auki.

Rohkeus ja pitkäjänteisyys kantavat pitkälle, sillä harvoin on mahdollista saada kaikkea heti ja välittömästi. Päälliköksi ei valmistuta koulunpenkkiä, vaan teorian lisäksi se vaatii kokemusta ja ammattitaitoa.