Helsingin kaupungin tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin Helsingin vapaa-ajan veneilyn nykytilaa, sen taloudellisia vaikutuksia sekä veneilijöiden kehitystoiveita.
Tutkimuksen mukaan Helsingin veneilijät käyttävät alueella rahaa keskimäärin 7457 euroa vuodessa, mikä tarkoittaa yhteensä noin 137 miljoonan euron vuosittaista kulutusta. Tämä kulutus synnyttää 781 henkilötyövuotta vastaavan työllisyysvaikutuksen, ja valtaosa vaikutuksista kohdistuu kesäkauteen.
Vastaajista suurimmalla osalla on yli 20 vuoden kokemus veneilystä. Veneilijät ovat pääosin yli 50-vuotiaita miehiä, jotka viettävät veneellä useimmiten yli 30 päivää vuodessa. Vastaajien yleisimmät venetyypit ovat purjeveneet, isot perämoottoriveneet ja sisämoottoriveneet.
Satamapalveluista veneilijät ovat tyytyväisiä erityisesti laiturialueiden veteen ja sähköihin, mutta kehitystarpeita on muun muassa kierrätyksessä, septipalveluissa ja polttoaineiden saatavuudessa. Jopa 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, että luopuisi veneestään, jos sopivaa talvisäilytyspaikkaa ei olisi saatavilla Helsingissä.
Tutkimuksessa esitettiin myös konkreettisia kehitysehdotuksia kaupungin palveluille. Veneilijät toivovat muun muassa lisää talvisäilytyspaikkoja, parempaa tiedotusta ja digipalveluja, selkeämpää varausjärjestelmää sekä parannuksia satamainfraan ja ympäristöpalveluihin. Lisäksi toivottiin joustavampia venepaikkaratkaisuja ja vierasvenesatamien kehittämistä.
Tutkimus perustuu 913 vastaukseen, ja sen toteutti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
Hyödynnämme toteutuksissa Haaga-Helian elämys-, hyvinvointi- ja matkailualan asiantuntijoita. Kokeneet ja ammattitaitoiset tutkijamme ja yliopettajat ovat apunasi liiketoiminnan kehittämisessä. Käytettävissämme on myös Hospitality-kehityspaneeli, joka koostuu alan opiskelijoista ja ammattilaisista.
