Yli 70 asiakasyritystä kattava analyysi nostaa esiin niin trendejä kuin haasteitakin. FAIRin asiantuntija ja vanhempi tutkija Umar Ali Khanin mukaan suurimmat esteet liittyvät datan laatuun, saatavuuteen ja tekoälyratkaisujen integroimiseen olemassa oleviin järjestelmiin. Myös vanhentuneet tietokannat, skaalautuvuus sekä EU:n tiukentuva säätely voivat osaltaan vaikeuttaa kehitystä.
Suomalaisyritysten tekoälyn käyttö on kasvanut merkittävästi, ja kehitys kiihtyy entisestään. Finnish AI Regionin (FAIR) tuore analyysi antaa viitteitä, että erityisesti asiakaspalvelun automatisointi, tuotannon optimointi ja ennakoiva analytiikka ovat nousseet yritysten suosituimmiksi käyttökohteiksi konsultoitujen terveydenhuollon, koulutuksen, rakentamisen, valmistavan teollisuuden, logistiikan ja muiden alojen asiakkaiden keskuudessa.
– Tekoälypohjaiset chatbotit ja virtuaaliassistentit ovat mullistaneet asiakaspalvelun, mikä näkyy suoraan parempana asiakaskokemuksena ja tehokkaampina palveluprosesseina, kirjoittaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vanhempi tutkija Umair Ali Khan.
Tuotannossa tekoälyä käytetään muun muassa sairauksien diagnosointiin, terveellisten elämäntapojen suositteluun, logistiikan optimointiin, jätteen vähentämiseen, potilaiden odotusaikojen lyhentämiseen sairaaloissa, toimitusketjujen optimointiin, markkinoiden analysointiin ja liiketoiminnan päätöksenteon parantamiseen.
Yli 70 yritystä kattava analyysi nostaa esiin myös toistuvia haasteita tekoälyn tehokkaassa käyttöönotossa. Näitä ovat teknisen asiantuntemuksen, todellisen liiketoiminta-arvon ymmärtämisen ja laadukkaiden tietoainestojen puutteet sekä tekoälyratkaisujen riittämätön arviointi, teknisen ja ei-teknisen henkilöstön yhteiskehittämiseen liittyvän lähestymistavan puute sekä kiristyvä EU-sääntely, joka myös hidastaa kehitystä.
Khanin tekemä analyysi painottaa, että parhaat tulokset saavutetaan, kun tekoäly nähdään koko organisaation läpileikkaavana strategisena työkaluna, eikä vain yksittäisinä teknologisina ratkaisuina ja arjen helpotuksina. Tehokas hyödyntäminen edellyttää sekä teknistä asiantuntemusta että vahvaa liiketoimintaymmärrystä.
– Monet yritykset kokevat tekoälyprojektien olevan teknisesti haastavia ja vaativan huomattavia resursseja. Tämä näkyy erityisesti pk-yrityksissä, mikä johtaa siihen, että investoinnit jäävät pieniksi tai etenevät hitaasti, hän kirjoittaa.
Khan suosittelee etenkin pk-yrityksiä panostamaan yhteistyöhön FAIRin kaltaisten asiantuntijoiden kanssa, koska se helpottaa pitkän aikavälin liiketoimintatavoitteiden saavuttamista. Hän kuitenkin korostaa, että myös sisäisen osaamisen kehittäminen on tärkeää, jotta tekoälyn käyttöönotto sujuisi helpommin.
– Todellisen hyödyn saavuttaminen edellyttää paitsi teknistä asiantuntemusta myös liiketoiminnallista ymmärrystä siitä, miten tekoälyratkaisut voivat tuottaa arvoa. Monet yritykset ovatkin alkaneet kouluttamaan henkilöstölleen tekoälyn perusteita, joka varmasti kantaa hedelmää tulevaisuudessa, hän toteaa.
Khanin tekoälyllä on potentiaalia mullistaa yritysten perinteisiä kilpailuasetelmia. Tekoälyn parissa pienikin voi olla suuri, joka avaa erityisesti pk-yrityksille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia haastaa suurempia toimijoita ja luoda täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja.
– Yritykset, jotka onnistuvat saumattomasti integroimaan tekoälyn liiketoimintaprosesseihinsa, voivat saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja, kuten toiminnan tehostumista, parempaa asiakaskokemusta ja innovaatioiden kiihtymistä, hän pohtii.
FAIRin asiantuntijat ennakoivat tekoälyn sovelluskohteiden laajenevan entisestään tulevina vuosina. Teknologiset läpimurrot avaavat yrityksille jo nyt uusia mahdollisuuksia, joten miksi kehitys pysähtyisi tähän. Suomalaisyritysten menestys kansainvälisillä markkinoilla edellyttää kuitenkin nykyistä määrätietoisempaa investointia sekä teknologiaan, että henkilöstön osaamiseen.
Voit lukea Khanin tekemän analyysin Finnish AI Region (FAIR).
