Taloustutkimuksen jokavuotinen bränditutkimus kartoittaa suomalaisten näkemyksiä opiskelusta, työelämästä sekä korkeakoulujen kiinnostavuudesta ja brändistä. Haaga-Helia on säilyttänyt vahvan ja myönteisen brändimielikuvan sekä nuorten että aikuisten ikäryhmissä.
Alle 25-vuotiaiden nuorten ryhmässä Haaga-Helia nousi tänä vuonna Suomen tunnetuimmaksi ammattikorkeakouluksi ohi Poliisiammattikorkeakoulun ja LAB-ammattikorkeakoulun. Haaga-Helia sijoittui nuorten kiinnostavimpien ammattikorkeakoulujen vertailussa toiselle sijalle Tampereen ammattikorkeakoulun jälkeen.
Kansainvälisyys ja näkyminen mediassa vahvuuksia
Myös aikuisten 25–64-vuotiaiden vastaajien joukossa Haaga-Helia menestyi erinomaisesti. Tutkimuksen mukaan Haaga-Helia oli sekä tunnetuin että kiinnostavin ammattikorkeakoulu Suomessa. Haaga-Helian vahvuuksina korostuivat kansainvälisyys, myönteinen näkyvyys mediassa ja sosiaalisessa mediassa sekä sijaintipaikan houkuttelevuus.
”Vahva ja tunnistettava brändi on korkeakoululle strateginen voimavara. Se rakentaa luottamusta, lisää kiinnostavuutta ja auttaa meitä erottumaan kiristyvässä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Tulokset osoittavat, että pitkäjänteinen työmme laadukkaan koulutuksen, yhteistyön ja myönteisen näkyvyyden eteen kantaa”, kommentoi Haaga-Helian rehtori Susanna Niinistö-Sivuranta.
Odotukset korkeakouluille ovat muuttumassa
Tutkimustuloksissa nousi vahvasti esille, että sekä nuoret että aikuiset odottavat ammattikorkeakouluilta entistä enemmän turvallista ja avointa ilmapiiriä sekä panostuksia mielenterveys- ja hyvinvointipalveluihin. Korkeakoulun roolia ei nähdä ainoastaan oppimisen vaan myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukijana.
Koulutusalojen kiinnostavuudessa havaittiin jonkin verran eroja sukupuolten välillä. Miehiä kiinnostivat erityisesti tekniikan ala, liiketalous ja hallinto sekä ICT ja digitalisaatio, kun taas naisia vetivät puoleensa terveys- ja hyvinvointiala, sosiaaliala sekä humanistinen ala.
Taloustutkimuksen valmistutkimusta on tehty vuodesta 2002 lähtien. Vuoden 2026 tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä helmi–maaliskuussa, ja siihen vastasi 2 452 alle 25-vuotiasta sekä 3 192 25–64-vuotiasta suomalaista.
