Kuvittele, että olet juuri palannut pitkältä opiskelupäivältä. Mitä teet ensimmäiseksi? Miten huomaat, että palaudut?
Kaikki tietävät, että palautuminen on tärkeää. Urheilusta palaudutaan kehon levolla, mutta miten opinnoista palaudutaan? Teemaan liittyvä julkinen keskustelu on usein moralisoivaa ja kulttuurisidonnaista. Psykologiseen palautumiseen on kuitenkin olemassa hyvä nelikenttä, jonka pohjalta voit itse miettiä, mitä sinä nyt tarvitset tähän hetkeen.
Mitä palautuminen on – ja mitä se ei ole?
Psykologinen palautuminen on taito, jonka avulla mieltä autetaan toipumaan rasituksesta. Rasitus voi syntyä esimerkiksi haastavista tunteista, oppimisesta tai opiskelusta. Mediassa palautumisesta puhutaan usein hyötynäkökulmasta: palauttavaksi toiminnaksi esitetään puutarhanhoitoa tai kodin siivousta. On totta, että kevyet fyysiset tehtävät ja käsillä tekeminen voivat auttaa palautumaan, mutta se ei ole koko totuus.
Palautuminen ruudun ääressä
Toinen suosittu keskustelunaihe on ruutujen käyttö palautumiseen. Onko kissavideoiden katsominen opiskelupäivän jälkeen palauttavaa vai vain velvollisuuksien välttelyä? Onko 30-luvun elokuvien harrastaminen parempaa ajankulua kuin lyhyiden videoiden selaaminen?
Tällaiset kysymykset kertovat, kuinka kulttuurisidonnaisia oletukset palautumisesta ovat. Tutkimukset aiheesta ovat osittain ristiriitaisia, mutta yksi viesti nousee esiin: palautumisen laatuun vaikuttaa enemmän se, mitä itse toiminnasta ajattelet, kuin se, mitä varsinaisesti teet.
Palautumisen psykologiaa – esimerkki kahdesta opiskelijasta
Kuvitellaan kaksi opiskelijaa. Ensimmäinen on ollut koko päivän kirjastolla, tulee kotiin väsyneenä ja rojahtaa sängylle. Hän ei jaksa tehdä mitään ja alkaa automaattisesti katsoa videoita tunnin ajan. Toinen opiskelija tulee kotiin ja päättää tietoisesti käyttää tunnin hauskojen videoiden katseluun, jotta jaksaa myöhemmin tehdä kotitöitä. Hän nauraa, rentoutuu ja laittaa puhelimen pois tunnin jälkeen.
Jälkimmäinen opiskelija palautuu todennäköisesti paremmin – ei siksi, että videot olisivat parempia, vaan siksi, että hän kokee toiminnan palauttavaksi.
4+1 palautumisen elementtiä
Psykologisesta palautumisesta voidaan tunnistaa neljä keskeistä elementtiä:
Näiden lisäksi uudemmassa tutkimuksessa on tunnistettu viides elementti:
Mitä sinä tarvitset juuri nyt?
Erilaisiin tilanteisiin tarvitaan erilaisia palautumisen elementtejä. Monet arjen toiminnot yhdistävät useita näistä. Jollekin tanssitunti voi olla täydellistä irrottautumista ja osaamisen kokemusta. Toiselle saman voi tarjota videopelien pelaaminen.
Sinä tiedät, mikä sinulle on toiminut aiemmin. Voisiko se toimia myös nyt?
Palautumisen ja vitkuttelun
Riippumatta siitä, miten palaudut, on tärkeää pitää kiinni toimivista käytänteistä. Samalla on hyvä tunnistaa tilanteet, joissa palautumisesta tulee velvollisuuksien välttelyä. Kissavideoiden katsomisessa ei ole mitään pahaa – kunhan se tukee palautumista eikä toimi välttelyn välikappaleena. Tasapainon löytäminen palautumisen, opintojen ja muun elämän välillä vaatii jatkuvaa pohdintaa. Onneksi meillä ei ole velvollisuutta olla aina tehokkaita – joskus voi vain katsoa kissavideoita, koska se on hauskaa.
