Yli sata faktantarkastusta ja lisää tulossa. Haaga-Helialta alkunsa saanut kansainvälinen eufactcheck.eu-projekti jatkuu jo toista vuotta ja sen suosio kasvaa edelleen.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun aloitteesta syntyneen ja keväällä 2019 käynnistyneen kansainvälisen EUfactcheck-projektin suosio on ylittänyt odotukset.
Projektin koordinaattori Nadia Vissersin mukaan verkkosivuilla on käynyt keskimäärin yli 200 vierailijaa päivässä ja viimeisen kolmen kuukauden aikana sen kävijämäärät ovat jopa kolminkertaistuneet.
Toukokuussa päästiin myös juhlimaan projektin sadatta faktantarkistusta. Tämän vuoden tarkistusteemana on eurooppalainen politiikka, säädökset ja asiayhteydet.
European Journalism Training Associationin (EJTA) sekä belgialaisen Evens-säätiön kanssa yhteistyössä toteutettuun EUfactcheckiin osallistuu journalismiopiskelijoita jopa kahdestakymmenestäneljästä eri maasta ja 33 eri toimittajakoulusta.
Projekti laajeni tänä keväänä myös Balkanin niemimaalle.
Haaga-Helia on ollut alusta lähtien mukana EUfactcheckin kehittämisessä ja jatkaa edelleen mukana sen tuotantotiimissä yhdessä belgialaisten ja hollantilaisten toimittajakoulujen kanssa.
Projektin keskeisenä tavoitteena on edistää faktoihin perustuvaa julkista keskustelua sekä tukea kaiken ikäisten eurooppalaisten medialukutaitoa ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin.
Lisäksi projektilla pyritään kehittämään eurooppalaista toimittajakoulutusta ja varmistamaan tätä kautta journalismin laadukkuuden myös tulevaisuudessa.
Haaga-Helian journalismin koulutusohjelman johtajan ja idean äitinäkin pidetyn Anne Leppäjärven mukaan EUfactcheck tarjoaa journalismin opiskelijoille uudenlaisia taitoja, joiden merkitys korostuu alati kehittyvässä viestintäympäristössä.
Digitaalisuus on haaste, mutta myös mahdollisuus.
— Faktantarkistamisen taidot ovat aina olleet journalistin perusosaamista, mutta tämän päivän valtavat datamäärät, lukemattomat eri julkaisualustat sekä niillä viestivien tahojen erilaiset motiivit vaativat journalisteilta täysin uudenlaisia taitoja ja entistä syvempää kriittistä ajattelukykyä, hän sanoo.
Leppäjärvi painottaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä osana journalistin perusammattitaitoa.
— EUfactcheck on erinomainen alusta kansainvälistymisen opetteluun käytännön tasolla ja eurooppalaisten toimittajaopiskelijoiden verkostoitumiseen. Projektissa kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu ja tulee näkyväksi, hän kiteyttää.
Haaga-Helialla EUfactcheck on integroitu osaksi pidemmällä opinnoissaan olevien journalismin opiskelijoiden tutkintoa. Tutkintoon on lisäksi kuulunut jo useiden vuosien ajan erillinen faktantarkistuksen kurssi, jossa painotus on luonnollisesti tiedon ja tietolähteiden arvioinnissa ennen niiden julkaisua.
Kurssin ovat kehittäneet journalismin koulutusohjelman lehtorit Reetta Nousiainen ja Ulla Huovinen, jotka ovat myös koordinoineet tämän kevään EUfactcheck-työskentelyä.
Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia (COVID-19) on koetellut valtioiden kykyä vastata kriiseihin, ja samalla se on toiminut erityisen otollisena aikana virheellisten väittämien leviämiselle. Tilanteiden eläessä ja muuttuessa hyvinkin nopealla aikataululla ihmisten tiedontarve on suuri ja pelot valtaavat helposti alaa, eikä toimituksissakaan ehditä tarkistamaan jokaista väittämää.
Siksi menneen kevään ykkösteema näkyi myös EUfactcheck-kurssin faktantarkistuksessa.
Haaga-Helian lehtori Reetta Nousiainen kertoo koronaviruksen olleen kurssin keskeinen teema, sillä sen vaikutukset näkyivät niin opettajien kuin opiskelijoiden arjessa.
— Päätimme keskittyä pelkästään koronateemaan, koska virusta koskevat uutiset dominoivat mediakenttää vahvasti koko kurssimme ajan. Poikkeuksellisesti pyrimme tällä kertaa analysoimaan nimenomaan uutisia, vaikka normaalisti tartumme yksittäisten poliitikkojen esittämiin väitteisiin, hän sanoo.
Nousiaisen mukaan valinta tuntui järkevältä, koska tiedot koronaviruksesta täydentyivät ja osittain jopa muuttuivat lähes päivittäin.
— Opiskelijamme vertailivat uutisointia sekä Suomessa että kansainvälisesti. Samalla he tekivät aiheesta mielenkiintoisia blogitekstejä, joissa käsiteltiin muun muassa työperäistä matkustamista sekä maataloutta, hän toteaa.
Haaga-Helian journalismin opiskelijoiden antama palaute EUfactcheck-projektista on ollut kannustavaa. Heidän kokemuksiinsa ja näkemyksiinsä voi tutustua paremmin projektin sivuilla julkaistusta blogitekstistä.
Faktantarkistusta keväällä 2019 ohjanneen lehtori Kaarina Järventauksen mukaan projekti on selvästi vaikuttanut opiskelijoiden tapaan ajatella ja toimia.
— Opiskelijat ovat kertoneet lukevansa uutisia uusin silmin, kun he ovat ensin itse tutkineet suomalaisten poliitikkojen väitteiden taustoja. Tämä kieli siitä, että faktantarkistukseen keskittyvällä projektilla oli merkitystä myös heille itselleen, hän sanoo.
Saman suuntaisia kokemuksia on saatu myös muualla Euroopassa, jossa opiskelijat ovat kertoneet faktantarkistuksen olleen heille muun muassa innostava ja tärkeä oppimiskokemus.
Faktantarkistus vaatii opiskelijoilta kärsivällisyyttä. Samalla se opettaa toimittajille ominaista periksiantamattomuutta. Haaga-Helian opiskelijoiden mukaan poliitikoiden vastauksia saattoi toisinaan joutua odottamaan jopa viikkojen ajan.
