Tekoäly tunnistaa designjakkaran – opiskelijat kehittivät mobiilisovelluksen Kierrätyskeskukselle
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen myymälöissä käy noin 300 000 lahjoittavaa asiakasta vuosittain. Lahjoituksista suuri määrä, peräti 80 – 90 000, on huonekaluja. Tekoälysovellus tuli avuksi, jotta kalusteet voisivat löytää parhaan mahdollisen jatkopolun.
Kierrätyskeskuksella on pääkaupunkiseudulla 14 secondhand-myymälää, joihin lahjoitetut tavarat ohjataan joko myymälään tai verkkokauppaan myyntiin, kunnostettavaksi tai suoraan materiaalikierrätykseen. Nyt tekoälyä on kokeiltu kalusteiden tunnistamisen apuna Kierrätyskeskuksen tultua mukaan Haaga-Helian Älyä-hankkeeseen.
Hankkeessa tutkittiin tekoälyn ja automaation hyödyntämistä, ja sen tuloksena on syntynyt uusia innovaatiota, joita onkin jo kokeiltu Kierrätyskeskuksen ja hankkeen toisen kumppanin, Helsingin kaupungin, prosesseissa.
Kukkapuron Saturnus-tuoli vai Ikea-jakkara
Kierrätyskeskuksella oli pohdittu jo jonkin aikaa ratkaisua siihen, miten lahjoitettuja kalusteita voitaisiin tunnistaa entistä paremmin ja ohjata oikeaan kanavaan. Pikkuvikaisia kalusteita kannattaisi kunnostaa verstaalla, mutta verstastoimintaa on rajallisesti ja vain osa kalusteista voidaan entisöidä.
Älyä-hankkeessa mukana ollut verkkokaupan päällikkö Esko Janatuinen Kierrätyskeskukselta kertoo alkaneensa pohtia, voisiko tunnistamisen apuna käyttää tekoälyä. Lajitteluhenkilökunnan kun oli pitänyt tähän asti raakata kalusteiden joukosta myytävät ja entisöitävät tuotteet käsipelillä omaan tietoonsa luottaen.
– Mietin, että jonkinlainen tekoälyä hyödyntävä sovellus voisi auttaa lajitteluhenkilökuntaamme tunnistamaan kalusteita. Merkin avulla tekoäly voi esimerkiksi antaa vihjeen siitä, että tämä voi olla arvokaluste, joka kannattaa kunnostaa. Samalla saamme tarkempaa taustatietoa tuotteista, mikä helpottaa laadukkaiden tuotekuvausten tekemistä, kertoo Janatuinen.
Hankkeessa syntyneen idean jälkeen Haaga-Helian IT-opiskelijat tarttuivat toimeen. Syntyi prototyyppi tekoälyä käyttävästä sovelluksesta, joka valokuvan avulla osaisi antaa vihjeitä siitä, millainen kaluste on kyseessä. Tunnistuksen pohjalta kaluste voitaisiin sittem ohjata sille parhaaseen kanavaan.
Prototyypistä mobiilisovellukseksi
Kun prototyyppi oli saatu valmiiksi, kymmenisen Haaga-Helian opiskelijaa lähti jatkokehittämään sitä eteenpäin Haaga-Helian Softalassa. Kyseessä on oppimisympäristö, jossa opiskelijat luovat asiakkaille uusia palveluja ja ohjelmia digitaalisesta liiketoiminnasta verkkoratkaisuihin.
– Softala-yhteistyö oli sujuvaa, ja tapasimme Teams-palavereissa, jonka jälkeen opiskelijat etenivät taas itsenäisesti. Päälinjat tulivat meiltä, mutta opiskelijat saivat mahdollisuuden esimerkiksi päättää teknisestä lähestymistavasta. He ottivat projektin todella hyvin haltuun, Esko Janatuinen kertoo.
Työn tuloksena syntyikin mobiilisovellus, jota päästiin pian testaamaan tositoimissa Kierrätyskeskuksella. Janatuinen kertoo, että hän oli jopa yllättynyt siitä, miten hyvin sovellus toimi.
– Sovellus ylitti kaikki odotukseni siitä, miten hyvin se pystyi tunnistamaan kalusteita. Toisaalta jos sovellus ei tunnista kalustetta tai tunnistus on epävarma, se välittää valokuvan kalusteasiantuntijamme arvioon, hän kertoo.
– Jatkossa vastaavaa sovellusta voisi periaatteessa käyttää muidenkin tuoteryhmiemme, kuten vaikka astioiden tai vaatteiden, tunnistuksessa.
Sovelluksesta oli apua myös verkkokaupan myyntikuvauksissa, joihin se pystyi luomaan tekstiä kuvausten pohjaksi. Tässäkin oli taustalla aito ongelma: verkkokaupassa asiakkaiden on ollut hankala tunnistaa kalusteita, jos kuvaukset ovat olleet puutteellisia.
Syvemmälle tekoälyyn
Janatuinen haluaa korostaa sitä, että projektin hyöty on ollut hyvin monensuuntaista, sillä oikean elämän projektit ovat tärkeä osa IT-tradenomien opintoja.
– Opiskelijoille hyöty oli varmasti huikea. Koodausosaamistahan saa koulusta, mutta työlämäprojektista sen sijaan tuntumaa myös siihen, miten asiakkaan kanssa toimitaan tai miten toimittajan ja asiakkaan prosessi kulkee eteenpäin, Janatuinen huomauttaa.
Toisaalta yrityksissäkään ei tunneta vielä aivan täysin tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia ja erityisesti sitä, miten niitä voisi käyttää kiertotalouden edistämisessä.
Janatuinen pohtii, että hanke ja työskentely opiskelijoiden kanssa syvensivät merkittävästi Kierrätyskeskuksen ymmärrystä tekoälystä. Yhteistyömahdollisuuksia kannattaa siis hyödyntää.
– Kierrätyskeskuksella pääsimme tämän projektin avulla huomattavasti syvemmälle tekoälyyn. Saimme konkreettista näkemystä siitä, miten ja millaisissa prosesseissa tekoälyä voidaan hyödyntää. Nyt on helppoa lähteä jatkossakin tutkimaan eri suuntia, hän pohtii.
ÄLYÄ-hanke (2022–2025) on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama ja osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaa. Hanke edistää kalusteiden kiertotaloutta tekoälyn ja älykkään automaation avulla kehittämällä palvelu- ja prosessi-innovaatioita, jotka tukevat kalusteiden elinkaaren pidentämistä. Kokeiluja tehdään yhdessä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen, Helsingin kaupungin ja pk-yritysten kanssa.
Artikkelin kuvat: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus