Kestävyysmittareita ei tarvita vain raportointia varten. ImpActData – kestävyysdata johtamisen tukena -hankkeen webinaarissa asiantuntijat korostivat, että oikein valittu data auttaa yritystä seuraamaan tavoitteitaan, tunnistamaan riskejä ja tekemään liiketoimintaa koskevia päätöksiä.
Kestävyysdatasta saadaan eniten hyötyä, kun se kytketään osaksi yrityksen johtamista. Haaga-Helian lehtori, kiertotalous- ja vastuullisuusasiantuntija Satu Harkki korostaa, että mittareiden tulisi perustua yrityksen omiin kestävyystavoitteisiin. Kun tavoitteet on määritelty, datan avulla voidaan seurata toimenpiteiden onnistumista ja hyödyntää tietoa päätöksenteossa.
Third Rockin johtava konsultti Tanja Honkonen muistuttaa, että ulkoisen raportoinnin tietotarpeet ja yrityksen oman vastuullisuustyön tietotarpeet eivät ole sama asia. Uusi vapaaehtoinen VS-standardi määrittelee vähimmäisvaatimuksia kestävyysdatan keräämiseen ja raportointiin, mutta yritys tarvitsee tietoa myös oman toimintansa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämiseen. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi hankintapäätöksissä, toimittaja-arvioinneissa, rahoituksessa ja liiketoiminnan riskienhallinnassa.
Valion ESG Reporting Manager Leonard Breukers tuo näkökulman käytäntöön. Hänen mukaansa sisäinen päätöksenteko vaatii usein ulkoista raportointia yksityiskohtaisempaa tietoa. Esimerkiksi energiankäyttöä koskevissa päätöksissä päästötietoa voidaan tarkastella yhdessä polttoaineiden määrien, kustannusten ja tulevaisuuden energiantarpeen kanssa.
– Konkreettiset toimet alkavat näkyä siinä kohtaa, kun yhdistetään taloudellista dataa osaksi ESG-dataa, Breukers kuvaa.
Valiolla data näkyy myös käytännön kannustimissa. Yhtiö maksaa maitotiloille vastuullisuuslisää esimerkiksi hiilijalanjäljen laskemisesta ja tietyistä vastuullisuustoimenpiteistä. Näin tiedon kerääminen kytkeytyy konkreettisesti arvoketjun toiminnan kehittämiseen.
Kiillon Head of Sustainability Laura Heinovaara nostaa esiin olennaisuuden merkityksen. Olennaisuusanalyysi auttaa rajaamaan, mistä asioista tietoa tarvitaan ja mitä voidaan jättää vähemmälle. Mittareiden valintaan vaikuttavat raportointivaatimusten lisäksi yrityksen strategia, liiketoiminnan tarpeet ja asiakkaiden vaatimukset.
Kestävyysdatan kerääminen edellyttää myös yhteistyötä arvoketjussa. Tarvittavaa tietoa ei aina ole valmiiksi saatavilla, joten toimittajien kanssa tarvitaan keskustelua siitä, mitä tietoa tarvitaan ja miten sitä voidaan tuottaa. Näin tiedonkeruun käytäntöjä ja prosesseja voidaan kehittää yhdessä.
Asiantuntijat käsittelivät kestävyysmittareita ja niiden hyödyntämistä ImpActData – kestävyysdata johtamisen tukena -hankkeen Päästölaskennasta päätöksentekoon – kestävyysmittarit pk-yrityksen arjessa -webinaarissa 16.9.2026. Hanke tukee Uudenmaan pk-yrityksiä kestävyysdatan hyödyntämisessä liiketoiminnan kehittämisessä ja päätöksenteossa.
Katso webinaarin tallenne ja tutustu puhujien esitysdioihin.
