Rosa Weckman: Motivaatio hakusessa – keskity vireystilaan

Toimeen tarttumisen haasteet saavuttavat parhaimmatkin meistä, kirjoittaa Haaga-Helian opintovalmentaja Rosa Weckman.

Rosa Weckman
Uutinen

Body

Erilaiset motivaatioon tai aikaansaamisen haasteet näkyvät hyvinvointipalveluiden vastaanotolla. Vaikuttavina taustatekijöinä voi olla erilaiset oppimisen ja keskittymisen diagnoosit, hankala elämäntilanne tai liiallinen kuormitus opinnoissa.

Tilanteen purkamiseksi on monia toimintamalleja, joista yksi keskeisin on vireystilan ja motivaation yhteyden pohtiminen ja toimintamallin luominen sille, miten omaan vireystilaan voi vaikuttaa.

Vireystila on kehon ja mielen valveillaolon ja reagoinnin tila, joka vaihtelee luonnollisesti ali- ja ylivirittyneisyyden väliä vuorokauden aikana. Yksinkertaistetusti voisi kuvata, että alivirittyneinä meitä ohjaa nk. liskoaivot, jotka säätelevät automatisoituneita ruumiintoimintoja. Liskoaivojen ottaessa vallan, olemme usein tylsistyneitä ja toimeen tarttuminen on haasteellista. Toisaalta alivirittyneinä säästämme energiaa ja valmistamme kehoa lepoon ja uneen.

Ylivirittyneenä meitä ohjaa nisäkäsaivot, joiden tehtävä on tulkita uhkasignaaleja ja tunneviestejä. Esimerkiksi liiallinen stressi voi johtaa. ylivirittyneisyyteen, jolloin olemme alttiita keskeytyksille ja impulsiivisille päätöksille. Ylivirittyneisyys antaa parhaimmillaan meille lisää energiaa ja nopeuttaa toimintaa vaaratilanteessa, mutta pitkittyessään kuormittaa ja syö vähäisiä voimavaroja.

Näiden väliin jää optimaalinen vireystila, ihmisaivojen hallinnoima tila, jolloin kykenemme oppimaan, luomaan uutta ja toimimaan suunnitelmallisesti. Optimaalista vireystilaa voidaan kutsua myös stressinsietoikkunaksi ja sen suuruus vaihtelee yksilön ja yksilön elämäntilanteen mukaan.

Vireystilaan voi vaikuttaa

Vireystilaan vaikuttaminen lähtee liikkeelle sen tunnistamisesta. Usein on helpointa lähteä liikkeelle tarkkailemalla omia kehon signaaleja kuten: sydämen sykettä, hengitystä, kehon vapinaa, lihasten rentoutta. On hyvä tunnistaa myös vireystilan luontaiset vaihtelut päivän aikana.

Voit pohtia keinoja vaikuttaa vireystilaasi ennakoivasti: Millainen ruokavalio, päivärytmiä tai liikunta auttaa minua saavuttamaan optimaalisen vireystilan? Kuinka pitkän aikaa pystyn työskentelemään tehokkaasti kerralla ottaen huomioon nykyisen elämäntilanteeni ja voimavarani?

Voit pohtia myös reaktiivisia keinoja, eli miten toimia tilanteissa joissa olen joko ali- tai ylivirittynyt. Alivirittyneisyyteen voi auttaa esimerkiksi liikkuminen, toimintatapojen vaihtelut selkeä suunnitelma siitä, mitä tulisi työskentelyllä saavuttaa.

Ylivirittyneisyyteen voi puolestaan vaikuttaa ottamalla etäisyyttä stressaavasta tilanteesta, harrastamalla matalasykkeistä liikkumista, tekemällä hengitysharjoituksia tai esimerkiksi toteuttamalla luovuuttaan. Tässä kohtaa on hyvä kiinnittää huomiota myös päivän aikana pidettyjen taukojen laatuun ja siihen miten työn tauotus vaikuttaa vireystilaan.

Monet opiskelijat sanovat palkitsevansa itsensä tauoilla selailemalla sosiaalista mediaa tai katsomalla videoita. Moni kuitenkin huomaa passivoituvansa ruudun tuijottamisesta eikä palautumista ja virkistymistä pääse tapahtumaan. Tällöin työskentelyyn on vaikeaa orientoitua uudelleen.

Oikeanlainen mielen ja kehon aktivoiminen auttaa palauttamaan vireystilan opitimaaliselle tasolle ja vasta sitten toimintaan tarttuminen on mielekästä. Eli niin työskentelyn alussa kuin tauoillakin tulee ensin kiinnittää huomiota oikeanlaiseen vireystilaan ja vasta sen jälkeen tarttua päivän tehtävälistaan.

Rosa Weckman

Kolumni on kirjoitettu Haaga-Helian opiskelijahyvinvoinnin uutiskirjeeseen 02/2023.