”Jos vaan jaksan viel tän yhden mäen yli, onks sen jälkeen vielä mäki”, laulaa Antti Tuisku.
Lukukauden puoliväli ylitetty ja toinen periodi on alkanut. Edessä on vielä lähes täyden jakson verran kursseja oppitunteineen, tentteineen, tehtävineen ja palautuksineen. Edessä saattaa olla lisäksi opparin viimeiset palautuspäivät sekä viimeinen päivä valmistua tämän lukukauden aikana. Miten jaksat?
”Jaksaa jaksaa” voi olla tosi toimiva kannustin puristaa vielä tämä viimeinen rupeama ennen pientä pysähdystä. Kehomme pyrkii sopeutumaan aina vallitseviin olosuhteisiin ja palautumaan sen jälkeen takaisin tasapainotilaan. Kuormituksen aikana se pystyy boostaamaan toimintakykyä kehon stressireaktioiden kautta ja näin auttaa suoriutumaan vielä tästä yhdestä mäestä, jaksamaan vielä vähän.
Kuormituksen loputtua se pyrkii palauttamaan kehon toiminnan taas normaalitasolle. Jos tätä ”normaalitilaa” ei kuitenkaan tule pitkään aikaan eli ”jaksaa jaksaa” jatkuu liian pitkään, keho alkaa sopeuttaa toimintaansa sen mukaan, että se olisi uusi normaalitila. Kuulostaa erinomaiselta, mutta valitettavasti se aiheuttaa usein monenlaisia haasteita omaan jaksamiseen, terveyteen ja toimintakykyyn.
Lyhyellä aikavälillä ”jaksaa jaksaa” ei onneksi vielä romauta toimintakykyä ja terveyttä, mutta se voi tehdä arjesta raskasta ja kuluttavaa. Pitkällä aikavälillä riskinä on se, että jossain kohtaa on pakotettu huomaamaan, että nyt ei muuten enää kerta kaikkiaan meinaa jaksaa enää yhtään.
Uskaltaisitko siis pysähtyä vähän miettimään edellä esitettyä kysymystä? Miten jaksat? Mitä kuuluu? Mitä tarvitsisit juuri nyt? Millaisia iloa ja merkityksellisyyttä tuovia asioita sinulla on elämässäsi tällä hetkellä? Miten ja milloin lepäät ja palaudut? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä ennaltaehkäisemään jaksamisen haasteita ja uupumusta. On tavallista, että jaksaminen ja voimavarat vaihtelevat hetkittäin, päivittäin ja viikoittain. Siitä ei tarvitse olla huolissaan. Tärkeää on, että palautumista, lepoa ja taukoa tulee säännöllisesti, jolloin jaksamisen suhteen ei olla jatkuvasti ja pitkäkestoisesti äärirajoilla.
Jos huomaat, ettei oma jaksaminen ole tällä hetkellä parhaalla mahdollisella tasolla, ei hätää. Usein tahdin hidastaminen sopivissa kohdin riittää estämään isompaa jaksamisen romahdusta ilman, että tarvitsee luopua omista tavoitteista. Toimivinta on pohtia omaa arkeaan kokonaisuutena ja pyrkiä tekemään eri osa-alueilla pieniä mukautuksia, joiden avulla omat voimavarat ja arjen vaatimukset ovat paremmin tasapainossa.
Tärkeää on myös varmistaa, että tiukemman puristuksen jälkeen on tulossa kevyempi jakso, jolloin pääsee lepäämään ja palautumaan. Näillä keinoin jaksaa jaksaa-puristukset eivät uhkaa pidempikestoisesti hyvinvointia. Elämän ei ole tarkoitus tuntua loputtomalta ylämäen hiihtämiseltä.
Edellä kuvatut teemat ovat hyvin yleisiä keskustelun aiheita Haaga-Helian hyvinvointipalveluissa. Jos siis koet, että nyt ei ehkä omat keinot riitä, niin ole yhteydessä meihin ja pohditaan asiaa yhdessä!
Maiju Romo, opintopsykologi
Hyvinvointikolumni on julkaistu opiskelijoiden hyvinvointikirjeessä 10/23.
