Kameleonttikulttuuri

Alkusysäys

Keskeisiä elementtejä elämyksekkäällä esseematkalla kameleonttikulttuuriin ovat olleet ideat topos- ja Zeitgeist-analyyseista, paikan sekä ajan hengen puntaroinneista. Siitä syystä metodi-termi on ollut nähtävä etsimisenä, etsintänä (kreikan methodos ’tie johonkin’). Jos menetelmä luopuu varsinaisesta olemuksestaan, se muuttuu silkaksi tekniikaksi: tietoteknisten temppujen joukoksi.  Silloin ihmisihminen on paossa ajattelua ja loitolla ymmärryksen ihanteesta. Filosofia on koneihmisen elosta ja olosta tyyten kadonnut. Tilastotiede hallitsee maailmaa.

Matkanteko

Tässä uutukaisteoksessa, Kameleonttikulttuuri. Kirjoituksia muistojen, elämysten, perinteiden ja perikadon ääreltä, ollaan niin kameleonttikulttuurin kuin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun palvelu- ja vieraanvaraisuusteemojen sekä matkailu-, ravintola- ja elämystutkimuksenkin alkulähteillä.

Kirjan ensimmäisessä osiossa Haaga-Helian rehtori, dosentti, KTT Teemu Kokko käsittelee palvelujen markkinoiden kysymyksiä ja yliopettaja, KTL Marko Mäki erittelee kahdessa artikkelissaan palvelujen johtamista sekä digitalisaatiota. Yliopettaja, KT Vesa A. Heikkinen, yliopettaja, FT Altti Lagstedt ja kulttuurintutkija, futurologi, TaT Sam Inkinen kuvaavat palveluteknologioiden historiaa.

Toisessa osiossa dosentti, FT, KT Matti Itkonen kulkee filosofisissa esseissään halki kotimaan olemusmaiseman keski- ja etenkin itäsuomalaisissa miljöissä. V. A. Heikkinen taas johdattaa lukijat 1970–2020-lukujen hotelli- ja ravintolakulttuuriin. Teoksen päättävät antologian kolmannessa osiossa Sam Inkisen aikalaiskirjoitus sekä teoksen toimittajien loppusanat ja valikoitu julkaisuluettelo vuosilta 1998–2023.

Kaikkinensa tämäkin teos osoittaa koko ammattikorkeakoulun sekä matkailu-, ravintola- ja elämystutkimuksen moniäänisyyden. Antologian eri osiot ja artikkelit peilaavat samalla kotimaisten paikkojen ja alueiden sekä yritysten mennyttä, nykyistä ja sosiaalista todellisuutta. Kaupunki-, palvelu- ja vieraanvaraisuuskulttuuri saavat näin uusia kuvauksia ja tulkintoja. Samalla kameleontti-ihmisten ja hybridikuluttajien olemusta esitellään ja eritellään. 

Yleisenä tutkimusihanteena on ollut monitieteisyys – mukaan lukien mannermainen filosofia sekä tapaus-, toiminta- ja kenttätutkimuksellinen ote. Myös muun muassa mediatutkimus, kulttuurihistoria, semiotiikka ja tulevaisuuksien tutkimus (futurologia) ovat kulkeneet vahvasti viime vuosien tarkastelujen ytimessä.

Omakuva

Ehkä kulkijan Suomi on jonkinlainen utopia: kaunisteltu muistikuva menneisyydestä ja mahdoton haavekuvitelma tulevaisuudesta. Silti se on hänelle todempi kuin tiedotusvälineiden luoma dystopia, kauhukuva vastaisen ajan Suomesta. Kulkijan kotomaassa asuvat tutut minuus ja sinuus. Medioituneen maailman suomalaista häneyttä hän ei tunnista. Sen Suomi on painajaisunen valtakunta.

Seuraavan esseematkan intomielinen päämäärä on kaikkien matkateosten matkateos: työnimeltään Matkailun Maamme-kirja. Se merkitsee kulttuurintutkimuksellista suurteosta, aikamatkailun Magnum opusta. Siihen piirtyy kotomaan tieto- ja kaunokirjallinen omakuva.