Olet täällä

Pedagogi mahdollistaa ja avaa kokonaisuuksia

Pedagogi mahdollistaa ja avaa kokonaisuuksia

Henna Jalasmäki työskenteli pitkään lastentarhanopettajana. Sydän janosi kuitenkin laajempien kokonaisuuksien ja kehittämistyön pariin. Jalasmäki aloitti samaan aikaan opinnot Haaga-Helian Ammatillisessa Opettajankorkeakoulussa ja yliopistolla sosiaalitieteiden maisteriohjelmassa.

Henna Jalasmäki työstää parhaillaan graduaan sosiaalitieteiden maisteriohjelmasta. Keväällä 2019 Jalasmäki valmistui Haaga-Helian ammatillisesta opettajankoulutuksesta. Kaksi koulutusta tukevat hyvin toisiaan, yliopisto avaa näkökulmia laajojen yhteiskunnallisten kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja vuosi Haaga-Heliassa opetti pedagogiikkaa käytännössä.

”Kun valmistun yliopistosta, minulla on kova intohimo päästä hyödyntämään Haaga-Heliassa kehittynyttä pedagogista osaamistani.

Jalasmäki on aikaisemmalta koulutukseltaan sosionomi (YAMK) ja ennen Haaga-Heliaa hän työskenteli muun muassa päiväkodin johtajana. Paikka Haaga-Helian opettajakoulutuksesta aukeni kolmannella yrittämällä vuoden avoimen yliopiston sosiologian opintojen jälkeen.

Opettajaopinnot olivat Jalasmäen mukaan intensiivisiä ja vaativia, mutta sitäkin antoisempia. Yksi haaste Jalasmäelle oli alussa vuoden aikana toteutettava vertaisryhmätyöskentely, sillä aiemmissa opinnoissa yhteistoiminnallisuus ei ollut aina pedagogisesti perusteltua.

Vertaisryhmästä muotoutui kuitenkin nopeasti voimavara, jossa käytiin syvällisiä keskusteluja ja jaettiin tuntemuksia. Opettajan työ on muutoksessa esimerkiksi teknologian takia, ja yksi opettajaopiskelijoiden tehtävistä oli rakentaa toimiva verkko-opetus. Jalasmäen mukaan tuntui aluksi, että on todella vaikeaa rakentaa opetusta, kun välitön kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus puuttuu. Ryhmän tuen avulla tehtävä saatiin kuitenkin maaliin saakka.

”Kutsuttiin itseämme tehotiimiksi. Muistimme aina kehua, jos meni hyvin ja jos ei niin kannustaa, että kyllä tästä vielä noustaan”.

Työtä kehittämisen parissa

Teknologian tuomien muutosten lisäksi nykyopettajalta vaaditaan mm. verkosto-osaamista ja laajaa näkökulmaa, sillä työelämä ja opiskelu linkittyvät enemmissä määrin, jatkuva oppiminen korostuu ja opiskelijoilla on omanlaisia opintopolkujaan. Parhaimmillaan opettaja voi nähdä yksilön vahvuudet ja olla oppimisen, osaamisen ja toimijuuden mahdollistaja.

Haaga-Heliassa jokaiselle opettajaopiskelijalle luodaan oma henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Jalasmäki kertoo saaneensa koulussa yksilöllistä ohjausta, mikä inspiroi häntä siinä, millainen pedagogi hän haluaa itse olla.

”Opiskelijana se hallinnan puute voi olla aika suuri. Itsellä oli Haaga-Heliassa aloittaessani kunnianhimoiset tavoitteet – ”haluan tuota ja tuota” -tyylillä. Opettajani Ruut pystyi hahmottamaan suuntaviivoja, piirteli karttoja ja tuki, ettei tarvitse luopua intohimoista”, Jalasmäki kehuu.

Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet Jalasmäkeä, eikä hän ole siksi yllättynyt, että on löytänyt itsestään Haaga-Helian sekä yliopisto-opintojen myötä kriittisen pedagogin. Hän haluaa tutkia, miten yhteiskunnalliset asiat näkyvät koulutuksessa ja ymmärtää asioiden vaikutussuhteita. Hän toivoo, että pystyy myös opettajana avaamaan näitä asioita.

”Yhteiskunnassa mennään hirveän paljon yksilöä korostavaan suuntaan, missä on riski, että asiat nähdään kapea-alaisesti. Itse pedagogina haluan avata kokonaisuuksia ja auttaa tässä oppijaa. Yksilö pystyy paremmin hyödyntämään vahvuuksiaan, kun ymmärtää todellisuutta, missä elää”.

Opettajaharjoittelunsa Jalasmäki teki Lahden Ammattikorkeakoulussa, jossa hän oli mukana kehittämässä uutta opintokokonaisuutta sosionomeille. Korkeakouluopettajan työn lisäksi Jalasmäki näkee, että voisi tulevaisuudessa työllistyä myös järjestöihin tai konsultoinnin pariin.

”Luonnollisesti Haaga-Helian koulutus sopii opetustyöstä kiinnostuneille, mutta ehdottomasti myös heille, joilla on vahva koulutuksen kehittämisorientaatio, vuosi on todella silmiä avaava ja antaa välineitä tähän.”

Teksti ja kuva: Henni Aaltonen