Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tulevaisuus näyttää lupaavalta, kun niiden työelämälähtöisyyttä, TKI-yhteyksiä ja joustavia opinnäyteratkaisuja vahvistetaan.
Hämeenlinnassa järjestetyssä Tulevaisuutta muovaamassa 2 -seminaarissa lähes 60 YAMK-tutkintojen kehittäjää eri ammattikorkeakouluista ympäri Suomea pääsivät syventymään YAMK-tutkintojen kehityksen ajankohtaisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, kuten jatkuvan oppimisen valtakunnallinen kehittäminen, YAMK-tutkintojen profilointi työelämälähtöisinä ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) yhdistäminen koulutukseen.
Avauspuheenvuorossaan projektipäällikkö Juha-Pekka Liljander (HAMK) ja koulutuspäällikkö Katja Rönkkönen (HAMK) painottivat, että YAMK-tutkinnot ovat vahvasti työelämään kiinnittyneitä ja niiden yhteys TKI-toimintaan on keskeinen, vaikka yhteensovittaminen ei aina ole suoraviivaista. Seminaarissa keskusteltiin kuinka VaKe-hanke voisi selkeyttää ja yhdenmukaistaa YAMK-tutkintojen toteutusta ja tunnettuutta.
Heidi Rontu Arenen koulutuksesta vastaavien vararehtorien edustajana korosti etäpuheenvuorossaan YAMK-tutkinnon profiilin kirkastamista työelämätutkintona sekä mahdollisia tulevia tohtoriopintopolkuja (Doctoral Profession). Tavoitteena on tuoda YAMK-tutkinnot tunnetuiksi myös kansainvälisesti ja mahdollistaa ristiinopiskelu sekä kansallisesti että Euroopan tasolla.
Arenen vararehtoriverkoston puheenjohtaja Ida Mielityinen toi videotervehdyksessään esiin ammattikorkeakoulujen strategisen roolin koko koulutusjärjestelmän kehityksessä ja niiden merkityksen soveltavan tutkimuksen alueellisessa vaikuttavuudessa. Hän painotti TKI-toiminnan ja työelämälähtöisyyden roolia osana ammattikorkeakoulukentän erottuvaa profiilia sekä roolia alueellisen kehityksen vahvistamisessa.
Ida myös esitteli uuden viestintäkampanjan, jonka avulla tavoitellaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tunnettuuden lisäämistä. Kampanjassa keskitytään opiskelijatarinoihin, jotka kertovat ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen merkityksestä tuoden esille opiskelijoiden moninaiset taustat ja uratarpeet.
Paneelikeskustelussa tarkasteltiin YAMK-opinnäytetyön nykyisiä käytäntöjä ja pohdittiin mahdollisia uusia muotoja. Esille nousi ajatus joustavammista vaihtoehdoista perinteiselle raporttipohjaiselle opinnäytetyölle, kuten päiväkirjamaisesta lähestymistavasta niille opiskelijoille, jotka eivät tähtää akateemiselle jatkopolulle. Keskustelussa käsiteltiin myös tekoälyn roolia opparin arvioinnissa ja laadunvarmistuksessa, ja tunnistettiin tarve uusille linjauksille ja suuntaviivoille tekoälyn hyödyntämisessä.
Työpajoissa käsiteltiin muun muassa YAMK-tutkintojen pedagogisia ratkaisuja, TKI-yhteistyötä, ristiinopiskelun laajenemista sekä opinnollistamisen ja opinnäytetöiden erityispiirteitä. Keskeisiä havaintoja olivat esimerkiksi alueellisten erojen merkitys: pohjoisemmassa Suomessa paikallisten korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö koetaan arvokkaaksi, kun taas etelässä voi ilmetä kehittämisväsymystä. Ristiinopiskelun haasteeksi tunnistettiin osaamisen yhdenmukainen kuvaaminen, ja todettiin, että ammattikorkeakoulut voivat työelämäyhteyksien ja selkeän profiloinnin kautta erottautua tiedeyliopistoista. Opinnollistamisen osalta pohdittiin kansainvälisten opiskelijoiden parempaa integroimista työelämään – koulutusalakohtaisia malleja tähän kehitetään jo.
Seminaarin keskusteluissa tunnistettiin YAMK-tutkintojen laadun varmistamisen ja TKI-yhteyksien tiivistämisen tärkeys. Tekoälyn hyödyntäminen, yhteisten arviointikriteerien kehittäminen ja ristiinopiskelun tukeminen nousivat esille kehittämisen painopisteinä, joihin palataan myös tulevissa seminaareissa. Seuraava seminaari, Tulevaisuutta muovaamassa 3, pidetään Haaga-Heliassa 10.4.2025, jossa työskentely jatkuu näiden teemojen pohjalta. Tervetuloa!
