Haaga-Heliassa järjestetty Vastuullisuusseminaari kokosi joukon tutkijoita, opettajia ja muita kiinnostuneita Pasilan auditorioon perjantaina 11.3.2022.
Seminaarissa lähestyttiin kestävyyden ja kestävän kehityksen käsitteitä useista erilaisista näkökulmista. Puheenvuorojen punaisena lankana kulki teema Kohti kestävää tulevaisuutta Georg Henrik von Wrightin jäljillä.
Tunnetun kulttuurikriitikon ja ajattelijan Georg von Wrightin (1916–2003) ajattelussa on nähtävissä relevantteja kosketuskohtia aikamme keskusteluun kestävästä kehityksestä. Näin kertoi uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström Helsingin yliopistosta, joka puhui filosofin ajattelun merkityksestä suhteutettuna oman aikamme eettis-ekologisiin kysymyksiin.
–Von Wrightin ajattelun merkitys meidän ajallemme on metatasolla – kannustuksessa kriittiseen analyysiin, joka kohdistuu aikamme ongelmiin ja ihmisjärkeen niiden itsensä sisältä käsin, toteaa Pihlström.
Uskontofilosofi Sami Pihlström puhui kuulijoille etäyhteyden välityksellä Saksasta.
Kriittinen ajattelu sekä kasvatuksen sekä koulutuksen merkitys ajattelun rakentajina nousivat keskeisiksi teemoiksi pohdittaessa aikamme niin sanottuja viheliäisiä ongelmia, jotka sisältävät monia erilaisia arvoja tai näkökulmia ja joiden ratkaiseminen on erityisen vaikeaa.
Kasvatusfilosofi, professori Veli-Matti Värri (artikkelin pääkuvassa) Tampereen yliopistosta korostaa kasvatuksen merkitystä yhtenä ratkaisuna myös ekologisiin ongelmiin.
– Tietoisuus luontosuhteesta ja sen asettamasta vastuusta on palautettava kasvatukseen ja kasvatusajatteluun, huomautti Värri.
Samasta teemasta jatkoi koulutuksen ja työelämän professori Hannu L. T. Heikkinen Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta. Heikkisen puheenvuorossa tuli ilmi, että luonnon ongelmista voi tulla myös yhteiskunnallisia ongelmia.
Fiskars Groupin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki nosti puolestaan esille yrityksien yhteiskuntavastuun merkityksen. Ihamäki kertoi, että vastuullisuuden ajureita yrityksissä ovat sääntelyn ja sitoutusten lisäksi myös sidosryhmien kasvavat odotukset sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet.
Vastuullisuusseminaariin sisältyi paneelikeskustelu, jossa keskusteltiin kestävyyden edistämisestä korkeakoulujen ja työelämän yhteistyönä. Tätä pohtivat Katri Jurvakainen Tampereen yliopistosta, Minna-Maari Harmaala ja Jani Siirilä Haaga-Heliasta sekä Henrika Franck Arcadasta.
Paneelikeskustelua ohjaava Raisa Foster (vas.) sekä keskustelijat Jani Siirilä, Minna-Maari Harmaala, Katri Jurvakainen ja Henrika Franck.
Muun muassa Haaga-Helian Jani Siirilä toi opettajan näkökulmaa keskusteluun.
– Koulutuksen järjestäjinä meidän on tarjota konkreettisia ratkaisumalleja viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi. Keskeistä on myös, että voimme välittää toivoa ongelmien ratkaisuun opiskelijoiden suuntaan, Siirilä totesi.
Myötäillen Siirilää Katri Jurvakainen Tampereen yliopistosta totesi, että kaikkein kestävintä kestävyysosaamista on kriittinen asiantuntijuus.
Paneelikeskustelua ohjasivat Crister Nyberg Haaga-Heliasta ja Raisa Foster Itä-Suomen yliopistosta.
Haaga-Helian Crister Nyberg myös juonsi seminaarin.
Vastuullisuusseminaari järjestettiin osana Haaga-Helian ja muiden korkeakoulujen KESTO- eli Eettinen kestävyysosaaminen työelämä- ja korkeakoulukontekstissa -hanketta. KESTO-verkosto tutkii ja kehittää eettistä kestävyysosaamista työelämäkumppaneiden, korkeakouluopiskelijoiden ja opettajien yhteistoiminnassa.
