Pandemia-aika näyttää jakaneen sekä korkeakoulut että niissä toimivat opettajat kahteen ryhmään: toinen selvisi hienosti, toinen kamppaili selvitäkseen päivästä toiseen. Digiä ja keitaita – korkeakouluopettajat pandemian paineessa -tutkimuksessa selvitettiin, millä tavalla korkeakouluopettajat kokivat pandemian ensimmäisen vuoden.
Myös aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että opettajat voidaan jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään sen mukaan, miten näkevät pedagogiikan. Osa painottaa opetusta, osa oppimisprosessia, ja pandemia-aika teki tämän jaon näkyväksi. Paremmin selvisivät ne, jotka painottivat oppimisprosessia.
Etäopetuksen onnistumista edisti erityisesti se, jos opettaja koki poikkeustilanteen mahdollisuudeksi kehittää omaa pedagogiikkaansa. Opettajan näkemys siitä, millaista on hyvä pedagogiikka, ohjasi orientoitumista uudessa tilanteessa.
– Poikkeusaikana jokainen opettaja oli pakotettu miettimään, miten tavoitan oppimisen riemun uudessa ympäristössä. Pedagogiset kysymykset tulivat ihan eri tavalla todeksi, toteaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yliopettaja Kimmo Mäki.
Joillekin opettajille pandemia-aika on ollut erityisen raskas. He kokivat, että työ sirpaloitui, työn määrä uuvutti, vuorovaikutus heikkeni ja opiskelijat tarvitsivat paljon enemmän ohjausta kuin aiemmin.
– Näitä viestejä ei voi ohittaa. Kaikki pandemia-ajan seuraukset eivät ole vielä edes havaittavissa, joten opettajien jaksamiseen, pedagogiikan kehittämiseen ja johtamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, Mäki muistuttaa.
Tutkimus toteutettiin OAJ:n, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Tutkimukseen vastasi 924 henkilöä, joista 73 prosenttia työskentelee ammattikorkeakoulussa ja 27 prosenttia yliopistossa.
Tutkimusryhmän muodostivat yliopettajat Kimmo Mäki ja Liisa Vanhanen-Nuutinen Haaga-Heliasta, yliopistonlehtori Sampo Mielityinen Itä-Suomen yliopistosta, korkeakouluharjoittelija Veera-Sofia Nieminen Lapin yliopistosta, tutkija Vesa Ilves, erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, erityisasiantuntija Hanna Tanskanen ja erityisasiantuntija Pasi Repo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta.
Julkaisu on avoimesti saatavilla Haaga-Heliasta.
