Itäisen Uudenmaan saaristomatkailijoihin keskittynyt tutkimus tuo esiin, että alue herättää matkailijoissa vahvoja mielikuvia luonnonkauneudesta ja rauhasta – mutta tunnettuudessa on parannettavaa.
Itäisen Uudenmaan saaristomatkailun kehittämiseen tähtäävä Saariston syke -hanke on selvittänyt matkailijoiden mielipiteitä. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa alueelle tulevien matkailijoiden mielikuvia, kokemuksia ja kehitystoiveita sekä muodostaa alueen matkailijoista asiakasprofiileja.
Selvästi yleisin syy matkustamattomuudelle itäisen Uudenmaan saaristoon oli se, että vastaajat (64 %) eivät tunne aluetta tai sen tarjontaa riittävästi. Porvoon saaristo on selvästi tunnetuin kohde, kun taas Sipoon ja Loviisan saaristot jäävät monille tuntemattomammiksi. Erityisesti ne matkailijat, jotka eivät ole vielä vierailleet alueella, kokevat saariston vaikeasti saavutettavaksi. Selkeämpi viestintä yhteysalusreiteistä, opasteista ja palveluista voisi madaltaa matkailukynnystä.
Alueelle saavutaan useimmiten päiväretkelle omalla autolla (61 %) tai veneellä. Selvästi tyytyväisimpiä nykyiset matkailijat ovat olleet alueen kulttuuri- ja historiallisiin kohteisiin, luontokohteisiin ja ravintoloihin sekä kahviloihin. Suurin osa kävijöistä on satunnaisia, joten vuosittaiset tapahtumat, markkinointikampanjat, saavutettavuuden parantaminen ja siitä viestiminen voisivat lisätä matkailun säännöllisyyttä.
Tutkimuksessa muodostettiin kahdeksan erilaista saaristomatkailijaprofiilia, jotka auttavat kohdentamaan itäisen Uudenmaan saaristomatkailun kehittämistoimia entistä tarkemmin.
Matkailijoita vetää itäisen Uudenmaan saaristoon sen rauha, upeat maisemat ja kulttuurikohteet.
– Ilman luonnosta huolehtimista itäisen Uudenmaan saaristo menettäisi tärkeimmän vetovoimatekijänsä ja kilpailukykynsä. Tutkimus antaa vahvan pohjan kehittää aluetta vastuullisesti ja lisätä sen houkuttelevuutta matkailijoiden keskuudessa, toteaa Saariston syke -hankkeen projektipäällikkö Antti Petteri Kurhinen Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.
Tutkimuksen mukaan tärkeiksi kehityskohteiksi nousivat saarten virkistyskäytön parantaminen (86 %), kestävän (81 %) ja uudistavan (77 %) matkailun ratkaisut, yhteinen brändäys (80 %) sekä markkinoinnin ja tiedotuksen kehittäminen (78 %). Ravintolapalveluiden, vesiyhteyksien ja infrastruktuurin mainittiin myös. Tulokset osoittavat lisäksi, että alueella on merkittävä potentiaali saaristokulttuurin, -perinteiden ja -tapahtumien esiin tuomisessa.
Suositteluhalukkuuden mittauksessa suurin osa matkailijoista antoi asteikolla 1–10 arvosanan seitsemän ja kahdeksan välillä, mikä kertoo yleisesti myönteisestä asenteesta aluetta kohtaan. Vaikka alueella ei ole mainehaittaa, Itäisen Uudenmaan saaristoalueen NPS-luku (Net Promoter Score) jäi 21 pisteeseen. Tämä on huomattavasti alle matkailualan tavoitetasojen. Alueella on siis runsaasti potentiaalia, mutta matkailijoiden odotusten täyttämiseksi tarvitaan vielä selkeitä kehittämistoimia.
Tutkimuksen on osarahoittanut Euroopan aluekehitysrahasto, ja tutkimus toteutettiin kesällä 2025 digitaalisena kyselynä, johon vastasi 337 henkilöä. Lue tutkimus kokonaan (pdf).
Saariston syke -hanke jatkaa työtä itäisen Uudenmaan saariston matkailun kehittämiseksi. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään tulevissa yritys- ja asukastyöpajoissa uusien saaristomatkailutuotteiden kehittämiseksi.
Tutustu tutkimukseen ja sen tuloksiin (pdf)
Siirry Saariston syke -hankkeen verkkosivulle
