Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ruotsin kielen lehtori Maarit Ohinen-Salvénilla on takanaan tapahtumarikas kevät. Hän aloitti viime syksynä kielten ja viestinnän opettajien asiantuntijatiimissä, jonka tehtävänä on edistää kielten ja viestinnän opetusta Suomessa.
Ohinen-Salvénin mukaan kyse on myös opiskelijoiden oikeusturvasta. Tiimin tehtävä on huolehtia valtakunnallisesti siitä, että jokaisella opiskelijalla olisi yhtäläiset mahdollisuudet oppia kieliä ja saavuttaa niissä tietty osaamisen taso.
— Englanti ei ole ainoa opiskeltava kieli, mitä tarvitaan. Tehtävämme on taata, että kaikissa kielissä on tarjolla riittävän laadukasta ja monipuolista opetusta, jotta eri puolilla Suomea asuvilla opiskelijoilla olisi yhtäläinen kielitaidon taso, hän sanoo.
Kielten ja viestinnän opettajien asiantuntijatiimin lisäksi Ohinen-Salvén vastaa Haaga-Helian osuuden koordinoinnista kansainvälisen Ulysseus European Universityn kielipaketissa joka pitää sisällään yhteensä 36 kielikurssia jopa kymmenestä eri kielestä.
Kiireistä huolimatta hänellä jää aikaa myös ruotsin opettamiseen ja ennen kaikkea oman opetuksensa kehittämiseen Haaga-Helassa.
Työelämän kielitaito vaatii genretietoisuutta
Ohinen-Salvénin mukaan kielten syvällisempi ymmärtäminen on yleinen keskustelunaihe alan opettajien keskuudessa. Monet ovat hänen tavoin sitä mieltä, että pelkkä kielitaito ei enää riitä, vaan on kyettävä tunnistamaan myös kieleen liittyvät kulttuurilliset nyanssit.
— Pelkät perusteet harvemmin enää riittävät, vaan kielen edustama kulttuuri ja elämäntapa ovat yhtä lailla osa oppimiskokonaisuutta, hän sanoo.
Ohinen-Salvén kertoo usein vertaavansa kielitaidon kehitystä talon rakentamiseen. Jotta voisi rakentaa ammatti- ja työelämän kielitaitoa, niin perustusten on oltava riittävän hyvät. Työelämän kielitaito on muuttumassa formaalisesta entistä funktionaalisemmaksi.
— Siinä mielessä kielten oppiminen vaatii tietynlaista poikkitieteellisyyttä myös opetuksessa. Työelämässä on kyettävä kommunikoimaan myös muiden alojen ihmisten kanssa, mikä vaatii aivan erityistä genretietoisuutta, hän pohtii.
Tällä pidetty lehtori kielen oppimiseen vuorovaikutuksen sekä sen edustaman kulttuurin kautta. Omilla oppitunneillaan hänellä on tapana hyödyntää opetuksessa niin oppikirjoja, erilaisia kännykkäsovelluksia, popmusiikkia kuin televisioviihdettäkin.
Opettajalla ja opiskelijalla on yhteinen tavoite
Ohinen-Salvénin mukaan kaikki alkaa turvallisen oppimisilmapiirin luomisesta. Varsinkin pelätyn ruotsin kielen osaamisessa ammattikorkeakouluopiskelijoiden kielitaidon taso voi vaihdella radikaalisti, mikä pakottaa huomioimaan sen myös opetusta suunniteltaessa.
— Pyrin opetuksessani painottamaan, etten ole vaatimassa tai tuomaroimassa, vaan ennen kaikkea tukemassa. On tärkeää, että opiskelijat ymmärtävät heidän onnistumisensa olevan myös minun tavoitteeni, hän sanoo.
Kielen oppimisessa luottamus on tärkeää. Jotkut osaavat sanaston ja kieliopin lähes täydellisesti, mutta eivät siitä huolimatta luota itseensä tarpeeksi puhuakseen kieltä. Toiset taas osaavat vasta alkeet, mutta puhua pälpättävät niin paljon, että heidän taitonsa kehittyvät.
— Vaatii taitoa ja kokemusta tunnistaa joukosta ne opiskelijat, jotka epäröivät ja tarvitsevat muita enemmän rohkaisemista. Monet pelkäävät ja miettivät liikaa, koska he pelkäävät epäonnistuvansa tai nolaavansa itsensä, hän kertoo.
Haaga-Helian ruotsin tunneilla on opiskelijoita eri lähtökohdista. Jotkut ovat vasta lukiosta valmistuneita ja pitkän ruotsin kirjoittaneita tai käyttäneet ruotsia esimerkiksi työelämässään, kun taas toisten kosketus kieleen voi olla yhden ammattikoulun pakollisen kurssin mittainen.
Ohinen-Salvénin mukaan ennen kurssia suoritetaan tasotesti, jonka tulos määrittelee opetustahdin ja ryhmän. Hylätyn tuloksen saaneilta edellytetään valmentavaa opintojaksoa.
