Haaga-Helian tutkimuksessa selvitettiin, miten Business Finlandin myöntämä liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteessa vaikutti yrityksissä työhyvinvointiin, kehittämiseen ja osaamiseen koronan aikana. Yritysten näkökulmasta avustukset ovat mahdollistaneet uusiutumisen ja tuoneet jatkuvuutta kriisistä selviytymiseksi. Tutkimuksen mukaan koronakriisi ja avustus vauhdittivat yritysten innovaatioprosesseja, uusien tuotteiden ja palvelujen lanseerausta.
Haaga-Helian toteuttamassa tutkimuksessa haastateltiin satunnaisotannalla johtajia yrityksistä, jotka olivat saaneet Business Finlandilta suurimman mahdollisen 110 000 euron tuen. Business Finlandin tuen tarkoituksena on auttaa yrityksiä suunnittelemaan ja toteuttamaan kehitystoimenpiteitä yrityksen uudistumisen ja jatkuvuuden varmistamiseksi.
Aineisto osoitti, että koronan aiheuttama häiriö oli yrittäjille tärkeä ja väistämätön oppimisen paikka. Kriisi ja siihen sidottu häiriörahoitus auttoivat tai jopa pakottivat yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa, mikä loi myös pohjan kriisistä selviytymiselle. Kriisi mahdollisti yrityksille myös perustoimintojen tarkastelun, mikä oli useimmilta jäänyt aikaisemmin arjen kiireen jalkoihin. Kehittämistä ja innovaatioita, joihin ei aiemmin ollut mahdollisuutta tai aikaa, saatiin nyt vietyä eteenpäin.
Kriisin edetessä yritykset alkoivat aktiivisesti tarkastelemaan uuden tilanteen luomaa liiketoimintaympäristöä, ja oppiminen muuttui strategisemmaksi. Yrittäjät ja tiimit suuntasivat tekemisensä uusien toimintamallien kehittämiseen. Tutkimushaastatteluissa korostui yritysjohtajien kokemus siitä, että liike-elämä on ison murroksen kynnyksellä. Yritykset näkivät rahoituksen tärkeänä yhteiskunnan tukimuotona, joka edesauttaa omaa tekemistä (”ei jätetä yksin”, ”meihin uskotaan”) ja toimii innovaatiotoiminnan kasvualustana Suomessa laajemmin.
Vaikka rahoitushakemuksen työstäminen oli tutkittujen yritysten mukaan työlästä, oli myönnetyllä tuella merkittävä vaikutus yrittäjän omaan kokemukseen kriisin aikana sekä työyhteisön ilmapiiriin. Rahoitus auttoi yrittäjiä selviämään kasaantuvista haasteista ja tuki etätyön ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Rahoitettu hanke nousi sekä yrittäjän että työyhteisön prioriteetiksi. Rahoituksen avulla vältyttiin lomautuksilta, edesautettiin tiimiytymistä, ylläpidettiin työhyvinvointia ja saatiin luotua uskoa oman yrityksen merkitykseen.
Tutkimustulosten perustella, koronarahoitus helpottaa tietyiltä osin yrittäjien tilannetta, toimii ponnahduslautana innovaatioille, mutta ei ratkaise kriisin aiheuttamia ongelmia kokonaisvaltaisesti tai poista yrittäjien huolta.
Monin paikoin korona pyyhki olemassa olevat verkostot pois, ja yritykset joutuvat hakemaan uusia kumppaneita markkinoilta ja etsimään tuoreita näkökulmia olemassa oleviin kumppanisuhteisiin. Haastatteluista selvisi esimerkiksi, että yritykset tiesivät vain vähän yhteistyömahdollisuuksista korkeakoulujen kanssa, ja yhteistyötä korkeakoulujen kanssa oli lähinnä työharjoittelujen muodossa. Vastauksista käy ilmi, että kehitettävää riittää, mutta korkeakouluilla ja yrityksillä on paljon mahdollisuuksia rakentaa aktiivisempaa yhteistyötä ja kehittää kumppanuuksia, jotka lisäävät liiketoimintamahdollisuuksia.
– Osassa haastatteluissa nousi esiin kokemus siitä, että vaikka häiriötilanne aiheutti epävarmuutta ja lisäsi työn määrää, pakotti muutos samanaikaisesti kokeilemaan ja omaksumaan uutta. Tämän seurauksena monen organisaation toimintatavat ja kyky kehittää toimintaansa edelleen ottivat aimo harppauksia eteenpäin. Korkeakouluilla on paljon osaamista ja annettavaa vastaavien myönteisten kokemuksien aikaansaamiseksi myös silloin, kun tilanne edelleen jatkuvan pandemian osalta hellittää, toteaa Haaga-Helian tutkimusaluejohtaja Hannu Vahtera.
Koronatuki tukee, mutta ei ole välttämätön edellytys yritysten valmistautumiselle uuteen markkinatilanteeseen. Uhasta mahdollisuuksiin siirtyminen edellyttää vahvaa markkinatuntemusta sekä yrittäjien ja yritysten valmiutta hyödyntää markkinatilannetta.
Haaga-Helian koordinoima tutkimus toteutettiin loppusyksyllä 2020 ja tammi-helmikuussa 2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 15.
