Yhä useampi nuori seuraa uutisia pääosin TikTokista, jossa julkaistuista uutisvideoista puuttuu yksi keskeinen asia: julkaisuaika. Ilman julkaisuaikaa vanhat uutiset voivat levitä yhä uudelleen, näyttää tuoreilta ja näin vääristää todellisuutta.
Korjatakseen ongelman Haaga-Helian journalismin opiskelijat haastavat toimitukset ja toimittajat lisäämään journalistiseen videosisältöön somessa aina aikaleiman Lisäksi opiskelijat vaativat, että Julkisen sanan neuvosto lisää journalistin ohjeisiin uuden kohdan: sosiaalisen median uutisoinnissa täytyy olla mukana aikaleima.
Uutismedian liiton tuoreiden tutkimustulosten mukaan yli puolet 13–17-vuotiaista nuorista kertoo seuraavansa uutisia TikTokin kautta. Uutismediat ovatkin siirtyneet yhä aktiivisemmin lyhytvideoalustoille, mutta niissä on merkittävä ongelma: uutisvideoiden yhteydessä ei näy julkaisuaikaa. Alustoille on tyypillistä, että algoritmit nostavat vanhoja sisältöjä yhä uudelleen esiin, jolloin käyttäjän on lähes mahdotonta arvioida sisällön ajankohtaisuutta. Uutisvideoiden kohdalla tämä tarkoittaa, että yleisö voi luulla vanhaa uutista tuoreeksi uutiseksi. Tämä heikentää myös journalismin luotettavuutta.
Haaga-Helia ja sen journalismin opiskelijat ovat päättäneet puuttua ongelmaan. Tänään julkaistussa avoimessa kirjeessä he haastavat toimittajia käyttämään aikaleimaa ja vaativat samalla Julkisen sanan neuvostoa päivittämään journalistin eettisiä ohjeita; sosiaalisen median uutisointiin tulisi aina lisätä aikaleima eli julkaisuajankohta. Näin parannettaisiin uutisten läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta myös someympäristössä.
– Tiedon luotettavuuden rapautuminen on journalismille perustavanlaatuinen haaste. Mis- ja disinformaatio toimivat sytykkeinä sodille, heikentävät tai estävät ilmastotoimia ja ohjaavat presidentinvaaleja epädemokraattisille urille, taustoittaa tutkintojohtaja Kaijaleena Runsten Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.
– Me Haaga-Heliassa koulutamme tulevaisuuden journalisteja ja kannustamme opiskelijoitamme tarkastelemaan ympäröivää maailmaa kriittisesti. Avoin kirje, joka nostaa esiin sosiaalisen median ja journalismin kipupisteen, on hyvä esimerkki tällaisesta ajattelusta, Runsten jatkaa.
Avoin kirje lanseerataan kansainvälisen lehdistönvapauden päivän alla sanomalehdellä, johon on koottu uutisia vuosien varrelta – ilman ainuttakaan viitettä julkaisuajankohtaan. Lopputuloksena on hämmentävä lukukokemus, jossa mikään ei kerro, ovatko tapahtumat ajankohtaisia vai menneitä. Lehden tarkoituksena on havainnollistaa, kuinka ratkaiseva julkaisuaika on uutisille, ja mitä voi tapahtua, kun se puuttuu.
– Vaikka erikoislehteen on koottu oikeita uutisia eri medioista, kampanjan tarkoitus ei ole kritisoida yksittäisiä toimituksia. Päinvastoin haluamme käydä rakentavaa keskustelua siitä, miten journalistisia pelisääntöjä voisi päivittää myös sosiaalisen median ympäristössä. Tavoitteena on vahvistaa yleisön luottamusta uutisiin siellä, missä ihmiset niitä yhä enemmän kuluttavat, Runsten painottaa.
Lehteä jaetaan maanantaina 28. huhtikuuta suurten mediatalojen edustoilla. Tavoitteena on nostaa esiin journalistinen sokea piste, herättää keskustelua ja tuoda avoin kirje laajemman yleisön tietoisuuteen.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalistiopiskelijat myös esittelevät vetoomuksensa lehdistönvapauden teemapäivän seminaarissa, jota vietetään perjantaina 2.5. mediamuseo Merkissä. Näin he pääsevät tärkeälle foorumille, kun samalla Toimittajat Ilman Rajoja julkaisee vuoden 2025 kansainvälisen lehdistönvapausindeksin ja International Press Institute IPI:n Suomen ryhmä jakaa tämän vuoden sananvapauspalkinnon.
