Kolmekymppinen Joni aloitti opintonsa Porvoon kampuksen uudessa englanninkielisessä Digital Business Innovations -ohjelmassa vuonna 2022. Opinnot sujuivatkin vauhdilla ja vuoden opinnot tuli purkitettua puoleen vuoteen, mikä osaltaan mahdollisti siirron Pasilaan ja samalla huomattavasti helpomman matkan päähän kotoa.
Jonin tie Pasilan opintoihin kulki vakavan sairastumisen kautta, mikä keskeytti aiemmin toisaalla aloitetut opinnot ja sysäsi hänet kuntoutustuelle. Joni kuitenkin toipui erinomaisesti epilepsian taltuttamiseksi tehdystä aivoleikkauksesta ja päätti hankkia itselleen korkeakoulututkinnon.
Haaga-Helia nousi ehdottomaksi ykköseksi hakutoiveissa, koska se on kotimaassa ja ulkomailla arvostettu bisneskoulu, joka strategiansa mukaisesti avaa ovia työelämään opiskelijoiden parhaimmilla työllistymisprosenteilla. IT-alan opintojen laatu oli myös kantautunut Jonin korviin jo ennen hakua.
Aktiivinen toimijuus loi pohjaa hallituspestille
Jonilla on vankka tausta vaikuttamistyöstä ja opiskelijatoimijuudesta. Hän on aiemmin toiminut aktiivisesti mm. Epilepsialiiton edustajana Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön työryhmässä pohtimassa saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä haasteita. Monenlaiset luottamustoimet opinnoissa ja niiden ulkopuolella eivät myöskään ole kiertäneet Jonia kaukaa! Taustalla on opiskelijayhdistyksen puheenjohtajuutta toisella asteella, ammattiopiston näyttötutkintotoimikuntaan osallistumista, opiskelija-asuntosäätiön valtuuskunnan jäsenyyttä, nuorisovaltuutetun roolia jne. Tällä hetkellä Joni toimii opiskelijakunta Helgan edustajiston varapuheenjohtajana. Luottavaisin mielin voi todeta, että taustaa tämäntyyppiseen työhön kyllä löytyy vaikka aiemmin omaa penkkiä osakeyhtiön hallituksessa ei olekaan ollut.
Joni näkee hallitustyön kiinnostavana haasteena toisaalta henkilökohtaisella tasolla ja toisaalta opiskelijoiden edustajana ja linkkinä. Jonin omin sanoin hän on kaikkien opiskelijoiden edustaja. Erityisesti sydäntä lähellä ovat luonnollisesti oman taustan takia erityistarpeisten opiskelijoiden asiat. Hän kokee roolinsa olevan siinä, että hän kuulee nostoja siitä mitä opiskelijoilla on mielen päällä ja voi tuoda nämä viestit hallitukseen. Opiskelijoiden tuntoja hän kuulee ja kuuntelee monipuolisesti erilaisissa tapahtumissa, koulutuksissa, järjestöissä, työryhmissä ja muissa opiskelijoiden yhteisissä tapaamisissa.
Mitkä asiat opiskelijoita mietityttävät nyt?
Joni näkee, että opiskelijoilla on toisaalta valtakunnallisella tasolla puhuttavia asioita ja toisaalta oman koulun toimintaan liittyviä kehitysideoita. Isossa kuvassa pinnalla ovat etenkin opiskelijoiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi, toimeentuloon liittyvät asiat sekä uuden hallitusohjelman mahdollisesti mukanaan tuomat muutokset koulutuspolitiikkaan. Toimeentuloon liittyvät haasteet ovat mm. pakottaneet monia opiskelijoita tekemään opintojen ohella paljon töitä, mikä puolestaan nakertaa vapaa-aikaa, mikä puolestaan hidastaa opintoja ja voi edelleen aiheuttaa haasteita jaksamisen kanssa. Oravanpyörä on valmis.
Haaga-Heliassa on Jonin mielestä panostettu hyvinvointiin kiitettävästi. Helgan uusi liikuntakerho on saanut positiivisen vastaanoton ja Zonen liikuntapassi on ahkerassa käytössä. Varsinkin uusille opiskelijoille on myös tuotu vahvasti esille erilaisia mahdollisuuksia liittyä yhteisölliseen toimintaan vaikkapa kirja- tai pelikerhon kautta, mikä on henkisen hyvinvoinnin kannalta merkittävää. Kerhoista voi löytyä samanhenkisiä, ja yhteisön voima auttaa jaksamaan silloin kun voisi muuten olla yksinäistä.
Kehitettävää löytyy etenkin avoimen ja monimuoto-opiskelijoiden ryhmäyttämisestä sekä erilaisista pienistä isoista asioista yhdenvertaisuuden saralla kuten unisex-wc:t. Opiskelijabiletyksen rinnalle kaivataan myös enenevissä määrin alkoholittomia vaihtoehtoja ihan yleisenäkin trendinä. Haaga-Helia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on tulossa päivitysvaiheeseen ja siinä opiskelijat haluaisivat olla aktiivisesti mukana, sillä työsarkaa vielä on myös esteettömyyden, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden alueilla.
Strategia sitoo meidät yhteiseksi voimavaraksi
Kysyin Jonilta, miten opiskelijat kokevat Haaga-Helian nykyisen strategian; sehän on osa hallitustyöskentelyn kulmakivistä. Joni kertoi, että strategiasta kyllä puhutaan. Erityisen hyvänä elementtinä on strategian maininta ”opiskelijoiden ja henkilöstön innostavasta” työyhteisöstä; tämän kautta koetaan, että strategia sitoo meidät kaikki yhteiseksi voimavaraksi.
Opiskelijat haluaisivat säilyttää hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden näkymisen sekä vastuullisuuden vahvasti myös seuraavissa strategian versioissa. Toiminnan perustana täytyy olla hyvinvoiva ja innostava korkeakoulukulttuuri, joka pohjautuu rohkeaan kokeilemiseen, innovatiivisiin ratkaisuihin sekä kaikkien jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen. Opiskelijoiden mielestä meidän pitäisi kokonaisuudessa olla kehittymismyönteisiä ja aina valmiita kehittymään ja etsimään uusia ratkaisuja; aivan kuten työelämässäkin!
Talous on niukkuuden jakamista
Talouden seuranta osana hallituksen työtä on viime aikoina sisältänyt vähän niukkuuden jakamista. Rahoitusmalli ei ole muuttumassa suopeammaksi lähiaikoina, joten erilaisia sopeutustoimia on tehty pitkin matkaa. Oleellinen osa rahoitusta on valmistuminen tavoiteajassa. Jonin ja opiskelijoiden mielestä opetushenkilöiden sekä tukipalveluiden rooli on kriittinen tämän tavoitteen saavuttamisessa. Opiskelijoilla on lähtökohta, että opetushenkilöstöstä ei saa leikata ja että opiskelija saa tarvittavan tuen, jotta valmistuminen mahdollistuu.
Mahdolliset säästöt voisivat sen sijaan löytyä sujuvoittamalla erilaisia osaamisen tunnistamiseen liittyviä prosesseja kuten AHOToinnit, näyttökokeet sekä work & study. Toisaalta myös 3AMK-yhteenliittymän tehokkaampi hyödyntäminen esimerkiksi erilaisissa peruskursseissa voisi jouhevoittaa valmistumista ja helpottaa toteutuksia 3AMK-oppilaitoksissa.
Haaga-Heliasta Suomen työelämälähtöisin korkeakoulu?
Kysyin vielä lopuksi Jonilta mitkä hän kokee Haaga-Helian tärkeimmiksi vaalittaviksi vahvuuksiksi ja toisaalta keskeisimmiksi haasteiksi seuraavien vuosien aikana. Vahvuuksina hän piti ehdottomasti ajankohtaisuutta ja työelämärelevanttiutta. Hänen mielestään meillä on potentiaali olla Suomen työelämälähtöisin korkeakoulu! Samaan aikaan ei pidä kuitenkaan unohtaa perinteistä oppimista sekä teoriaa ja sen sisäistämisen merkitystä.
Haaste voi olla tiukat paineet saada opiskelijat eteenpäin, valmistumaan ja työelämään. Vaarana on rakentaa tehdas, jossa opiskelijat menevät sisään ja ulos. Opetushenkilöstöllä pitäisi myös olla realistiset mahdollisuudet tehdä itsekin työelämäjaksoja ja kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan, että työelämärelevanttius säilyisi.
Haasteena Joni näkee myös tavoitteet TKI-toiminnan, ulkoisen rahoituksen ja myytävän koulutuksen kasvussa. Toive on, että Haaga-Helia profiloituu vastuullisena toimijana. On mahdotonta profiloitua vastuullisena, jos samaan aikaan inhimillinen vastuu ja ihmisoikeusnäkökulma eivät toteudu. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja vastuullisuus ovat arvoja, joilla ei pitäisi tehdä kauppaa. Hankesalkkua täytyy kasvattaa ja ulkoista rahoitusta ja se vaatii paljon työtä, mutta vastuullisuuden pitää säilyä kasvutavoitteiden edellä ohjaavana tekijänä.
Lopuksi keskustelimme pitkään erilaisista vastuun ja yhdenvertaisuuden kysymyksistä ja vähän moraalis-filosofisistakin näkökulmista koulutukseen. Molemmille meille tärkeää on yhdenvertaisuus, vastuullisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja saavutettavuus. Niissä meillä kaikilla riittää vielä työsarkaa! Pohdimme mitä me Haaga-Heliana haluamme tukea ja minkälaisen viestin haluamme antaa sidosryhmillemme. Toisaalta mitä haluamme tukea ja mitä olemme valmiita tekemään sen eteen, että kaikilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet työskennellä. Siinäpä pähkinöitä purtavaksi monella foorumilla!
