Jatkuvan oppimisen korkeakoulupedagogiikka on tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus
Korkeakoulutettujen määrä kasvaa tulevaisuudessa, mutta miten huomioidaan jatkuva oppiminen? Tätä teemaa oli pohtimassa 60 korkeakoulupedagogiikan vaikuttajaa Haaga-Heliassa 16.11. järjestetyssä webinaarissa.
Body
Tilaisuuden avasi opetusneuvos Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Hän loi katsauksen jatkuvan oppimisen uudistukseen korkeakoulujen kannalta. Esille nousi jatkuvan oppimisen parlamentaarinen uudistus.
Koulutuspoliittisena tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin 25–34 vuotiaista. Tavoitteen saavuttamiseksi korkeakoulututkinto suoritettaisiin pääosin ennen 25 ikävuotta.
–Miten kehitetään korkeakoulujärjestelmää oppijan ja jatkuvan oppimisen alustaksi? Miten lisätä tarjontaa ja osallistumisen mahdollisuuksia? kysyi Bosquet.
Kansainvälisyys ja oppijalähtöisyys ovat tulevaisuuden korkeakoulupedagogiikkaa
Tampereen yliopiston jatkuvan oppimisen johtaja Heli Harrikari korosti kommenttipuheenvuorossaan korkakoulutuksen kansainvälisyyden kysymyksiä. Koulutustarjontaa mietitään kansallisesti, mutta ongelmat, mahdollisuudet ja markkinat ovat kansainvälisiä myös koulutuskentällä.
Harrikari nosti esiin myös tarpeen oppijakeskeisyydelle.
– Oppijalähtöisyys on aidoimmillaan sitä, että lähtökohtana ovat oppijan tarpeet ja yksilölliset opintopolut. Nykyisen korkeakoulutuksen keskiössä on koulutustarjonta, josta oppija ottaa tai jättää, hän huomautti.
Toisen kommentaattorin, Haaga-Helian yliopettajan Marjaana Mäkelän, mukaan jatkuvan oppimisen uudistuksen laaja-alaisuus ja kattavuus on hieno asia. Tavoitteet ovat kannatettavia ja korkeakouluilla on niihin paljon annettavaa.
Tutkintokoulutuksen sisällyttäminen osaksi jatkuvan oppimisen kokonaisuutta on Mäkelän mukaan myös positiivinen signaali, sillä usein käsitteellä tarkoitetaan vain työssäkäyvän väestön täydennyskoulutusta.
Miten jatkuva oppiminen konkretisoituu opettajan työssä?
Webinaarin lopuksi pohdittiin ryhmissä, mitä on jatkuvan oppimisen pedagogiikka konkreettisesti opettajan työssä.
Keskustelussa nousi esille erityisesti opiskelijoiden taustojen monipuolistuminen. Tämä pakottaa luomaan jo olemassa olevaan osaamiseen uusia arviointitapoja, näyttöjä, opinnollistamista sekä yleisemminkin työn ja oppimisen kytkemistä yhteen.
Keskustelu jatkuu tulevaisuudessa. Haaga-Helian korkeakoulupedagogiikan webinaarisarja jatkuu 29. marraskuuta, jolloin keskustellaan kuntakokeilujen korkeakouluhankkeiden työllisyyttä edistävistä toimintamalleista ja niiden vaikuttavuudesta
Uutta osaamista, uusia mahdollisuuksia! -webinaari 29.11.2021 klo 12–15