Haaga-Helian yhteyspäällikkö Timo-Pekka Uotila mukana arvostetussa tiedejulkaisussa

Haaga-Helian StartUp Schoolin yhteyspäällikkö Timo-Pekka Uotilan yhteisjulkaisu Vaasan yliopiston professoreiden Riitta Viitalan ja Jukka Vesalaisen kanssa julkaistiin kansainvälisesti arvostetussa tiedejulkaisussa​.

Timo-Pekka Uotila
Uutinen

Body

Haaga-Helian StartUp Schoolin yhteyspäällikkö Timo-Pekka Uotilalla on hyvä syy olla tyytyväinen, sillä hänen ja Vaasan yliopiston henkilöstöjohtamisen professori Riitta Viitalan sekä kauppatieteiden professori Jukka Vesalaisen kanssa yhteistyönä syntynyt artikkeli on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Journal of Small Business Management -lehdessä.

Journal of Small Business Managementin julkaisemassa SME managers' casual beliefs on HRM as succes factor of the firm -artikkelissa (suom. PK-yritysten toimitusjohtajien uskomukset henkilöstöjohtamisesta yrityksen menestystekijänä) käsiteltiin teknologiateollisuudessa toimivien pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajien ajatusmalleja yrityksen menestymiseen liittyen.

Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 37 toimitusjohtajaa.

Sisäistetyt kokonaisuudet osana yritystoimintaa

​Tutkimuksessa tunnistettiin neljä erilaista tapaa ajatella henkilöstöjohtamista suorituskyvyn ajurina: hajanainen, kypsä, kehittymätön ja kapea. Taustalla oli ajatus siitä, miten ihmiset jäsentävät maailmaa hyvin erilaisten syy-seuraussuhteiden kautta.

Uotilan mukaan tämä voi tapahtua jopa täysin tiedostamatta. 

— Jos pohdimme tätä pienen lapsen näkökulmasta, niin lapsi oppii jo hyvin varhain, että pöytää osoittamalla hänen eteensä tuodaan ruokaa.

Johtamisen kontekstissa tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että myös toimitusjohtajalla on oma tapansa ymmärtää yrityksen menestymiseen johtavien tekijöiden välisiä yhteyksiä ja kytköksellisyyttä, hän kiteyttää.

Uotilan, Vesalaisen ja Viitalan tulokset osoittavat, että toimitusjohtajilla on tarve kasvattaa inhimillisen osaamisen johtamiseen liittyvää ymmärrystä.

Myös aiempi tutkimukset osoittavat, miten toimitusjohtajien sisäistämät selkeät kokonaisuudet voivat siirtyä käytäntöjen ja päätöksenteon kautta osaksi yritysten arkea.

Uotilan mukaan tarve vastaaville tutkimuksille on lisääntynyt rajusti viime vuosina, kun inhimillinen osaaminen on alkanut näytellä yhä suurempaa roolia tietointensiivisessä yhteiskunnassa.

Tieteellisestä yhteistyöstä hyötyvät kaikki

Tutkijataustainen Uotila kertoo yhteistyön Vaasan yliopiston professoreiden kanssa toimineen niin hyvin, että kolmikko suunnittelee jo seuraavaa yhteistä tutkimusartikkeliaan. Hänen mielestään ammattikorkeakoulujen tieteellinen yhteistyö yliopistojen kanssa hyödyttää molempia osapuolia.

— Meillä ammattikorkeakouluissa on hyvin ainutlaatuinen kosketus työelämään, kun taas yliopistoissa on valtavasti osaamista, mitä tulee tieteellisten papereiden kirjoittamiseen ja niiden julkaisemiseen. Siksi vastaavanlaisesta yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet ympäröivää yhteiskuntaa unohtamatta, hän painottaa.​

Kovin aikaista satoa kolmikolta on kuitenkin turha odottaa, sillä ensimmäisen artikkelin kirjoittamiseen ja julkaisemiseen meni kaikkiaan lähes kaksi vuotta. Uotilan mukaan prosessin kesto voi yllättää monet.

Ensin on tehtävä tieteellinen ja kirjallinen työ, jonka jälkeen tutkimusartikkelille on löydettävä hyvä koti. Lopuksi se lähetetään julkaisuun arvioitavaksi, joka voi kestää laatujulkaisuissa pahimmillaan jopa useita vuosia.

Haaga-Helia panostaa tutkimukseen

Haaga-Helialla tehtävä tieteellinen tutkimus on ottanut viime vuosina valtavia harppauksia eteenpäin. Toiminta on  entistä tavoitteellisempaa.

Yksi esimerkki tehdyistä panostuksista on marraskuussa lanseerattava, tieteelliseen julkaisemiseen keskittyvä eSignals Research -verkkolehti, jonka kautta ammattikorkeakoulu tulee julkaisemaan tieteellisesti vertaisarvioituja artikkeleita.

Uotila pitää kehitystä tervetulleena.

Hänen mielestään Haaga-Helian on yhteiskunnallisesti merkittävänä toimijana osallistuttava tulevaisuudessa entistä vahvemmin ympärillä käytävään tieteelliseen keskusteluun.

Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että työelämää kuunneltaisiin yhtään entistä vähempää.

— Tieteelliseen keskusteluun osallistuminen on suorastaan velvollisuutemme. Tämä yhdistettynä käytännön ymmärrykseen auttaa vastaamaan opiskelijoiden ja meitä ympäröivän työelämän tarpeisiin​, hän toteaa.

Haaga-Heliassa on valtavasti potentiaalia, joka pitäisi vain valjastaa selkeämmin yhteiskuntaa hyödyttävän tutkimustiedon tuottamiseen.​

Tieteellinen ammattimaistuminen kasvussa

Haaga-Helia on rakentanut hyvää ja vahvaa pohjaa entistä tieteellisemmille julkaisuille. Uotilan kuitenkin uskoo, että samaa tieteellistä ammattimaistumista on tällä hetkellä havaittavissa koko ammattikorkeakoulukentällä.

Tämä povaa erinomaista tulevaisuutta ammattikorkeakoulujen yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle.​  

— Jatkuvan oppimisen korostuessa korkeakouluille on luontevaa toimia sillanrakentajina niin EU:lta saatavan rahoituksen, tutkimustiedon tuottamisen kuin suomalaisen työelämänkin välillä, hän sanoo.

Pragmaattinen, työelämän kanssa yhteistyössä tehtävä soveltava tutkimus sopii Uotilan mielestä erinomaisesti ammattikorkeakoulujen profiilin. 

Tosin tähän hän toivoisi yhteiskunnan tarjoavan entistä laajemmin erilaisia rahoitusmahdollisuuksia.​

  • Journal of Small Business Management on kansainvälisesti arvostettu tieteellinen julkaisu.
  • Suomalaisen tiedeyhteisön toteuttamassa tutkimuksen ja laadunarviointia tukevassa julkaisukanavien tasoluokituksessa se on saavuttanut tason 2.
  • Thomson Reutersin vaikutusarvolla (IF) julkaisun arvo on 3.461.
  • IF-arvo kertoo, kuinka usein lehden kahtena edeltävän vuonna julkaisemiin artikkeleihin on viitattu Web of Sciencen tietokannassa. ​