Haaga-Helian tuoreen tutkimuksen mukaan veneilyharrastus on merkittävä työllistäjä ja matkailutulojen lähde

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttaman tuoreen veneilyn tulo- ja työllisyystutkimuksen mukaan kasvava veneilyharrastus tuo kuntiin lähes 400 miljoonan euron matkailutulot. Tutkimuksen toimeksianto tuli maa- ja metsätalousministeriön alaiselta Saaristoasiain neuvottelukunnalta.

Purjevene - veneilyn talousvaikutukset kunnille
News article

Body

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttaman tuoreen Veneilyn tulo- ja työllisyystutkimuksen mukaan kasvava veneilyharrastus tuo kuntiin lähes 400 miljoonan euron matkailutulot. Veneilijät työllistivät suoraan lähes 2 500 ja välillisesti jopa 3 800 henkilötyövuotta.

Tutkimuksen asiantuntijoina toimivat Venealan Keskusliitto Finnboat ry, Pidä Saaristo Siistinä ry sekä Suomen Purjehdus ja Veneily ry. Tutkimukseen vastasi yhteensä yli 1 500 veneilijää eri puolilta Suomea.

Ensisijaisena kohderyhmänä olivat pursi- ja veneilyseuroihin sekä veneilyjärjestöihin kuuluvat henkilöt, mutta tutkimusaineistoa täydennettiin myös vierasvenesatamien käyttäjillä.

HAAGA-HELIAN tutkimuspäällikkö Petteri Ohtosen mukaan tutkimuksessa hyödynnettiin LAB8:n trenditutkimuksissa hyväksi havaittua TrendHunter -trendipankkia.

— Tiedonkeruumme onnistui erinomaisesti. Kyselymme tavoitti Suomen merkittävimpien purjehdus- ja veneilyseurojen jäsenet erinomaisesti. Pääsimme tavoitteeseemme sekä vastausmäärän että laadun suhteen, hän sanoo.

Ohtonen kertoo tutkimuksen tarjoavan todella monipuolisen kattauksen vapaa-ajan veneilymatkailun rakenteesta ja volyymistä sekä tulevaisuuden näkymistä.

— Tulokset sisältävät mielenkiintoista vertailutietoa merialueiden ja sisävesialueiden suhteen, sillä kehitystarpeet ovat hyvin erilaiset alueesta riippuen, hän sanoo.

Samassa yhteydessä selvitettiin myös kuntien näkemyksiä vierassatamista sekä veneilijöiden toiveita muun muassa palveluita ja kierrätystä koskien.

TUTKIMUKSEN tilanneen Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Elina Aurin mukaan tavoitteena oli selvittää venematkailun talouteen liittyvä kokonaiskuva veneilijöiden, kuntien ja matkailuyritysten näkökulmasta. Auri uskoo, että tuloksista on hyötyä venematkailun ja siihen liittyvien elinkeinojen kehittämisessä ja aluesuunnittelussa.

— Tutkimus avaa kattavan ja huippukiinnostavan näkymän veneilyn taloudelliseen merkitykseen.

Tutkimuksen mukaan merkittävimmät rahankäyttökohteet ovat polttoaineet, ravintola- ja kahvilapalvelut, huolto- ja korjauspalvelut, elintarvikkeet sekä kestokulutustavarat.  Kaupan sektori oli yhteenlaskettuna selvästi suurin taloudellinen hyötyjä yli 87 miljoonalla eurolla vuodessa.

Venealan keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalon mukaan kotimaan matkailun ja mökkeilyn suosio ovat nostaneet moottoriveneiden kaupan kaksinumeroisiin kasvulukuihin.

- Kannattaa silti muistaa, että vesilläliikkujia on moninkertainen määrä tutkimuksen otantaan verrattuna. Suomeen on rekisteröity yli 200 000 venettä, hän painottaa.

Tutustu tutkimukseen osoitteessa: https://www.haaga-helia.fi/fi/ajankohtaista/artikkelit/veneilyn-talous-ja-tyollisyysvaikutukset

Ota yhteyttä
Petteri
Ohtonen
tutkimuspäällikkö
+358 294471545
petteri.ohtonen@haaga-helia.fi