Haaga-Helian Erose Sthapit kuuluu tutkijana alansa kärkinimiin - "Mukana on leikkimielistä kilpailua ohjaajieni kanssa"

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tutkimuspalveluiden asiantuntija Erose Sthapit kaipaa harvoin esittelyjä omissa piireissään.

Akateemista mainetta niittänyt mies rankattiin viime vuonna Standfordin yliopiston tekemässä mittauksessa maailman parhaan kahden prosentin joukkoon hänen omassa tutkimuskategoriassaan.

Tiedejulkaisujen viittauksia ja viitattujen julkaisujen arvostusta mittaavalla SJR:n indikaattorilla​ hän nousi kesällä kymmenen tärkeimmän suomalaisen tutkijan joukkoon ja on edelleen sijalla yksitoista.

Tunnustukset eivät tule tutkimuspalveluiden asiantuntijalle yllätyks​enä, mutta niistä puhuminen saa kohteliaan ja ulospäinsuuntautuneen nepalilaisen silmät sädehtimään.

— Totta kai nämä lämmittävät mieltä. Jokaisen tutkijan haave on saada tunnustusta tekemästään työstä. Tietää, että ihmiset lukevat papereitani ja siteeraavat niitä omissa töissään, hän sanoo

STHAPITIN mukaan tutkiminen on hänen intohimonsa, joka nostaa päätään varsinkin vapaa-ajalla. Välillä ehkä liiaksikin asti. Lomailulle ei meinannut löytyä sijaa edes kesällä, jonka aikana hän julkaisi kaksi tutkimuspaperia.

— Pyrin koko ajan tutkimaan lisää ja kirjoittamaan löydöksistäni, kun minulla on ylimääräistä aikaa käsissäni, hän sanoo.

Intohimo näkyy myös julkaisujen määrässä.

Sthapit siirtyi Haaga-Helialle tutkimuskehittäjäksi ja innovaatioasiantuntijaksi syksyllä 2019, mutta hänen tittelinsä vaihtui tutkimuspalveluiden asiantuntijaksi organisaatiomuutoksen myötä. Sen jälkeen hän on julkaissut yhteensä 15 akateemista paperia.

Haaga-Heliaa edeltävänä vuotena julkaisuja kertyi yhteensä kaksitoista.

Tutkimuspapereidensa määrän mies kuittaa olankohautuksella.

— Kyse on vähän myös sellaisesta leikkimielisestä kisailusta, jota käyn entisten ohjaajieni kanssa, hän hymyilee.

Sthapit suoritti maisterin tutkintonsa Lapin yliopistossa Rovaniemellä, josta hän päätyi tutkijaksi Vaasan yliopistoon.

Vaasasta mukaan lähti myös tohtorin lakki, jonka ohjaajina toimivat Hankenin professori Peter Björk sekä Vaasan yliopiston emeritusprofessori Martti Laaksonen, joista varsinkin Björkin vaikutus näkyy yhä vahvasti kaikessa hänen tekemässään.

KATMANDUSSA varttunut Sthapit kertoo Suomen opettaneen paljon. Rovaniemen pimeyteen ja talveen sekä Vaasan ja Helsingin purevaan meri-ilmastoon sopeutuminen ei ollut aina helppoa. Toisaalta samalla sopeutuminen uuteen on opettanut hänelle paljon hänestä itsestään.

— Suomeen muutettuani minulla on viimeinkin ollut aikaa keskittyä itseeni. Pohtia omia tarpeitani ja tavoitteitani elämässä. Tutkiminen ei suinkaan ole minulle kaikki kaikessa, vaikka se tärkeää osaa elämässäni näytteleekin, hän paljastaa.

Suomi on saanut Sthapitin rakastumaan luontoon, jossa hän viettää huomattavan osan töiltä ja tutkimiselta jäävästä ajastaan. Yksittäisiä harrastuksia kysyttäessä lista on pitkä: juoksua, uintia, vaellusta ja niin edelleen. 

Suomi on hänen mielestään ideaali maa viettää aikaa luonnossa.

Urheilun ja luonnon lisäksi tutkimuspalveluiden asiantuntija rakastaa tehdä lyhyitä road trippejä suomalaisiin maalaismaisemiin ja pikkukaupunkeihin. Maaseudun rauha antaa hyvää vastapainoa pääkaupunkiseudulle kiireelle ja vaativalle työlle Haaga-Heliassa.

— Meillä on tälläkin hetkellä valmisteilla useita suuria hankkeita, joissa Haaga-Helialla on vetovastuu. Puhumattakaan jo käynnissä olevista hankkeista, jotka nekin työllistävät asiantuntijoitamme kiitettävän paljon. Välillä on hyvä päästä pois hälystä ja melusta. Rauhoittumaan luonnon keskelle, hän kertoo.

TULEVAISUUDESTA puhuttaessa Sthapit tunnustaa olevansa kiinnostunut myös opettamisesta.

Vaasan yliopistossa työskennellessään hän toimi usein luennoitsijana ja oli sitä kautta lähes päivittäin tekemisissä opiskelijoiden kanssa.  Lisäksi hän toivoo, että opetushenkilöstön ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopuolen (TKI) yhteistyö syventyisi tulevaisuudessa entisestään.

Sthapit tunnustaa haaveilevansa myös uusista akkreditoinneista, joiden saavuttaminen motivoi myös häntä itseään tekemään enemmän.

— Haaga-Helia on viime vuosina ottanut valtavia askelia tutkimuspuolensa kehittämisessä, mutta meiltä puuttuu edelleen joitakin keskeisiä akkreditointeja, jotka ovat vahvasti kytköksissä akateemiseen maailmaan, hän toteaa.

Samassa yhteydessä hän kertoo tekevänsä mielellään yhteistyötä Haaga-Helian tutkijoiden kanssa, jotta nämä tavoitteet ja virstapylväät saavutettaisiin, mutta valitettavasti se on ajallisesti haastavaa.

Tutkimustyö ja akateemiset julkaisut eivät varsinaisesti kuulu hänen työtoimenkuvaansa, sillä tutkimuspalveluiden asiantuntijana hän on erikoistunut rahoitusinstrumentteihin sekä rahoitushakemusten luonnosteluun. Tämä ei ole kuitenkaan ole este tai hidaste.

— Minun onnekseni Haaga-Heliassa tuetaan todell​​a paljon omaa tutkimustyötä, jos siihen vain löytyy innostusta ja taitoa, hän naurahtaa.​

Tämä artikkeli on osa Tutkimuskenttä tutuksi -juttusarjaa, joissa tuomme esiin Haaga-Helian tutkimuskentällä vaikuttavia henkilöitä. Seuraavassa jutussamme pääset tutustumaan tutkija Tiina Brandtiin.

Lue lisää Haaga-Helian tekemästä tutkimus- ja kehittämistyöstä verkkosivuiltamme osoitteessa: ​​https://www.haaga-helia.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen​