Haaga-Helian vanhempi tutkija Anna Kantosalo nimitettiin kansainvälisen laskennallisen luovuuden konferenssin ohjelmatoimikunnan yhteispuheenjohtajaksi. Kansainvälinen tunnustus korostaa suomalaisen luovan tekoälyn osaamista
Haaga-Helian vanhempi tutkija Anna Kantosalo nimitettiin tänä kesänä ohjelmatoimikunnan yhteispuheenjohtajaksi 17. kansainväliseen laskennallisen luovuuden konferenssiin (ICCC 26), joka järjestettiin Portugalin Coimbrassa kesä-heinäkuun vaihteessa.
Kantosalon tutkimus keskittyy tekoälypohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja arviointiin luovissa konteksteissa Hänen mukaansa luovien alojen tekoälytutkimuksella on Euroopassa pitkät perinteet, ja se voisi toimia yhtenä tekoälykehityksen keskeisenä painopisteenä.
Kantosalon lisäksi konferenssiin osallistui muitakin johtavia suomalaistutkijoita, kuten Helsingin yliopiston professori Hannu Toivonen sekä Aalto-yliopiston professori Christian Guckelsberger ja lehtori Severi Uusitalo.
Tarve tekoälyosaamiselle on luovilla aloilla erityisen suuri. Tämä näkyi myös Finnish AI Regionin (FAIR) edellisellä toimintakaudella, jonka aikana arkkitehtuuri-, kulttuuri- ja ohjelmistoyritykset muodostivat yli 56 prosenttia koko konsortion asiakaskunnasta.
Luovien alojen yritysten tarpeet menevät usein pidemmälle kuin tavanomainen operatiivisen tehokkuuden tavoittelu. Kun tekoälyjärjestelmiä kehitetään tuottamaan luovaa sisältöä, niin onnistumista ei voida mitata pelkällä tehokkuudella. Tämän lisäksi on huomioitava myös se, kuinka hyvin teknologia tukee aitoa luovaa ajattelua.
Kyseessä on hienovarainen suunnitteluhaaste. Huonosti rakennetut tekoälytyökalut voivat rajoittaa luovaa työtä sen sijaan, että ne tukisivat sitä, esimerkiksi pakottamalla tekijän päätökseen liian varhaisessa vaiheessa luovaa prosessia.
– Avainasemassa on oikean algoritmisen lähestymistavan valitseminen ja sellaisten käyttöliittymien suunnittelu, jotka edistävät luovaa ajattelua ja mukautuvat luovan prosessin eri vaiheisiin, Kantosalo pohtii.
ICCC 26 -konferenssissa esitelty Emil Polyakinin ja Rghad Balkhyoorin tutkimus tarkasteli juuri tätä riskiä. Tutkijoiden mukaan idean ilmaiseminen tekoälypromptina liian aikaisin voi rajoittaa suunnittelijan luovaa liikkumavaraa ja heikentää siten luovuutta.
Konferenssissa esiteltiin myös lähestymistapoja, jotka menevät tavanomaista tekstipohjaista vuorovaikutusta pidemmälle. Professori Jennifer Jacobs esitteli fyysisiä laitteita, jotka yhdistävät perinteisiä keramiikkatekniikoita 3D-tulostukseen ja tuovat käsityön ilmaisuvoiman osaksi teollisen mittakaavan tuotantoa.
Toisessa esityksessä tutkijat Stephen Krol ja Jon McCormack esittelivät työtä, jossa koulutettiin esteettisiä tekoälymalleja räätälöitynä tietyille luovan alan ammattilaisille, yhteisöille tai toimialoille, joka mahdollistaa esimerkiksi persoonallisemman ilmaisun.
Aalto-yliopiston Severi Uusitalo puolestaan esitteli yhdessä tutkija Anna-Mari Leppisaaren kanssa hankkeen, jossa evoluutioalgoritmeja käytettiin kudottujen vaatteiden prototyyppien suunnitteluun. Ratkaisu mahdollistaa suunnittelijoille kokeilun digitaalisesti ennen kuin he sitoutuvat fyysisiin materiaaleihin.
Kantosalon mukaan suomalaisten tutkijoiden laaja näkyvyys johtavissa kansainvälisissä konferensseissa auttaa yhdistämään suomalaisen tutkimuksen laajempaan globaaliin luovan tekoälyn tutkimusekosysteemiin.
