Haaga-Helia selvitti: Mara-alan ammattilaiset ja opiskelijat käyttävät somea useita kertoja päivässä

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on tutkinut sosiaalisen median käyttöä matkailu- ja ravitsemusalan ammattilaisten ja opiskelijoiden keskuudessa liittyen toimialan yritysten some-sisältöihin. Tutkimuskysely tehtiin 2.- 8.12.2020 välisenä aikana ja siihen vastasi 92 hotelli-, ravintola- ja matkailualan opiskelijaa ja asiantuntijaa. Kysely toteutettiin Haaga-Helian Hospitality-kehityspaneelissa, jossa on mukana noin 200 henkilöä. Edellisen kerran vastaava kysely toteutettiin keväällä 2018.

Haaga-Helia selvitti: Mara-alan ammattilaiset ja opiskelijat käyttävät somea useita kertoja päivässä
Uutinen

Body

Tutkimuksessa selvisi, että sosiaalinen media on yksi tärkeimmistä kanavista etsittäessä tietoa palveluista sekä annettaessa arvioita ravintoloiden ja kahviloiden tuotteista ja palvelusta. Useita kertoja päivässä sosiaalista mediaa käyttäviä on jopa 85 % kaikista kyselyyn vastanneista. Opiskelijoiden keskuudessa sosiaalisen mediaa käyttö on vieläkin yleisempää (95 %).

Vastaajista 74 % ennakoi sosiaalisen median käyttönsä pysyvän samalla tasolla kuin nyt ja 16 % ennakoi lievää vähentymistä, kun taas 8 % arvioi käytön lisääntyvän jatkossa jonkin verran.

Instagram noussut käytetyimmäksi some-kanavaksi

Kyselyn mukaan aktiivisesti käytetyin some-kanava on tällä hetkellä Instagram (71 %), sen sijaan yritysten omien Facebook-sivujen käyttö on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2018. Googlea käyttää apuna tiedonhaussa 59 % vastaajista.

Eniten sosiaalista mediaa käytetään faktatietojen etsimiseen: yli 90 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä erilaisia somekanavia mm. hotellin, kahvilan tai ravintolan aukioloaikojen, yhteystietojen ja ruokalistojen selvittämiseen. 70 % vastaajista seuraa monen tyyppistä tietoa (kuvat, videot, arvioinnit yms.) Sosiaalista mediaa käytetään paljon myös muiden asiakkaiden jakaman tiedon, valokuvien ja kokemusten seuraamiseen, ja yli 40 % vastaajista jakaa myös omia palvelukokemuksiaan someen.

Toimialan yritykset ovat laajentaneet jakelukanaviaan some-puolelle melko hyvin, mikä näkyy tuloksissa erilaisten palvelu- tai tuotevarausten osalta: niitä tekee sosiaalisessa mediassa lähes puolet vastaajista. Palvelujen ostaminen somen kautta onkin lisääntynyt merkittävästi. Vuoden 2018 tuloksissa palveluja ilmoitti ostavansa sosiaalisessa mediassa 17%, mutta tässä tutkimuksissa jo joka kolmas vastaaja ilmoitti toimivansa näin.

Somesta etsitään tietoa aukioloajoista, tarjouksista sekä tuotteista

Odotukset erityyppisten ravintola- ja kahvilayritysten sosiaaliseen mediaan toivotuista sisällöistä poikkeavat toisistaan väin vähän. Kahviloiden osalta toivottuja sisältöjä ovat tieto aukioloajoista, tarjouksista, tuotteista sekä kuvat annoksista ja juomista. Ruokaravintoloiden sosiaaliseen mediaan toivotaan lounas- ja ruokalistoja, aukioloaikoja, tietoja tarjouksista ja kampanjoista sekä kuvia annoksista ja tuotteista. Juoma- ja seurusteluravintoloiden sosiaalisen median sisällöiksi toivotaan tietoa tapahtumista, aukioloajoista, tarjouksista ja drinkeistä sekä tietoja sijainnista.
Hotellien sosiaaliseen mediaan toivotaan puolestaan tietoa tarjouksista ja kampanjoista, kuvia huoneista ja lähiympäristöstä, palvelu- ja teemakuvauksia sekä asiakkaiden arvioita tuotteista ja palveluista. Myös hintatietoja ja varauspalvelua toivotaan.

Kysely liittyy Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulujen yhteisen 3AMK-konsortion toteuttamaan SUN – 3AMK Sparraa Uuteen Nousuun -hankkeeseen, jota Haaga-Helia koordinoi. Hankkeen tutkimusosuus on kahdensuuntainen: siinä välitetään osallistuville majoitus-, ravintola- ja matkailualan yrityksille ajantasaista tietoa toimialan tilanteesta ja vallitsevista trendeistä, mihin puheena oleva tutkimuskin liittyy. Lisäksi toteutetaan hankkeen oma tutkimus, joka keskittyy koronakriisistä selviytymiseen ja siinä löydettyihin hyviin käytäntöihin yrityksissä. Osallistujat ovat Uudenmaan alueella toimivia, erikokoisia alan yrityksiä tai yksinyrittäjiä, joille tarjotaan hankkeessa tutkimustiedon ohella coachingia ja koulutusta. Tutkimuksen ja koko hankkeen rahoittaa Uudenmaan liiton kriisirahoitus (UKRI).



 

Ota yhteyttä