Lähes 120 yli 50-vuotiasta naista Suomesta ja Virosta kokoontui huhtikuussa Tallinnaan Estonian Business Schooliin osoittaakseen, että tekoäly kuuluu kaikille. FinEstAI-koulutusohjelman hackathonissa osallistujat pääsivät ratkaisemaan aitoja liiketoiminnan haasteita tekoälyn avulla. Monelle se oli ensimmäinen hackathon ikinä.
Tekoälystä puhutaan paljon, mutta monet kokevat jäävänsä sen ulkopuolelle. FinEstAI-hackathon pyrki vastaamaan haasteeseen käytännön tasolla. Tapahtuma toi yhteen lähes 120 yli 50-vuotiasta naista, jotka osoittivat, että motivaatio, kokemus ja rohkeus kokeilla uutta ovat parasta polttoainetta tekoälyn haltuunottoon.
– Hackathon oli osa laajempaa FinEstAI-koulutusohjelmaa, joka on suunnattu erityisesti tietointensiivisissä tukitehtävissä työskenteleville ammattilaisille. Ennen Tallinnaa osallistujat olivat suorittaneet kuukauden mittaisen verkkomoduulin, jossa perehdyttiin tekoälyn käytäntöihin eri työtehtävissä, toteaa hankkeen projektipäällikkö Elisabet Rappu.
Koulutuksessa osallistujat ovat päässeet perehtymään promptaukseen, tekoälyn hyödyntämiseen viestinnässä ja sisällöntuotannossa, datalähtöiseen päätöksentekoon sekä tekoälyn rooliin projektijohtamisessa ja kokoustyöskentelyssä. Lisäksi he ovat oppineet luomaan omia tekoälyavustajia. Hackathon oli koulutusohjelman ensimmäinen lähitapahtuma.
Hackathonin haasteet olivat peräisin suomalaisista ja virolaisista yrityksistä. ABB, Tallink Grupp, EIS Enterprise Estonia ja Talent Hub Recruitment toivat pöytään aitoja työelämän ongelmia, joita tiimit lähtivät ratkomaan tekoälytyökaluin. Osallistujat puolestaan toivat mukanaan energian, luovuuden ja rohkeuden kokeilla jotain aivan uutta.
Monelle osallistujalle hackathon oli täysin uusi kokemus. Tämä näkyi parhaalla mahdollisella tavalla. Tapahtumassa riitti jännitystä, onnistumisen riemua, uusia oivalluksia ja lyhyistä kohtaamisista syntyneitä ystävyyksiä, jotka saattavat kestää jopa koko elämän. Myös osallistujien kommentit olivat rohkaisevia.
– Tämän konseptin keksijä on nero. Uskon, että yhteistyö ja kokemusten jakaminen ovat tämän laajan mahdollisuuksien kentän voimakkaimpia ajureita. Oppimalla toisiltamme emme vain sopeudu tulevaisuuteen, vaan me muovaamme sitä aktiivisesti yhdessä, eräs osallistuja pohti päivityksessään.
Toinen taas kertoi hackathonin olevan parasta koskaan. Hän ei omien sanojensa mukaan malttanut enää odottaa, että pääsee jakamaan oppimaansa työpaikalle, jossa koko työyhteisö oli odottavaisin mieli. Kommentit kuvastavat tapahtuman positiivista virettä, jota riitti aivan loppumetreille asti.
Hackathon rakentui kahden intensiivisen päivän ympärille. Ensimmäisenä päivänä osallistujat perehdytettiin tekoälyn mahdollisuuksiin käytännönläheisessä AI Automation -työpajassa. Sen jälkeen alkoi varsinainen kehitystyö, jossa tiimit saivat mentoritukea työelämän haasteiden ratkomiseen. Toisena päivänä fokus siirtyi ratkaisujen validointiin ja viimeistelyyn ennen loppupresentaatioita.
Haasteet kattoivat laajan kirjon tukitoimintojen arkea. ABB toi pöytään tehtävät yritysarvojen muuttamisesta käytännön esimerkeiksi sekä henkilöstökyselytulosten analysoinnin johtamisen tueksi. Tallink Grupp puolestaan haastoi tiimit vertailemaan sen markkinointiviestintää kilpailijoihin. Osa tiimeistä tarttui taloushallinnon varhaisen varoituksen rakentamiseen julkisista markkinasignaaleista sekä hallinnollisten työnkulkujen automaatiomahdollisuuksien kartoittamiseen.
Tapahtumaa veti kouluttaja ja fasilitaattori Gerlyn Tiigemäe, ja sen järjestelyistä vastasivat Estonian Business Schoolin Annika Kaabel, Hira Wajahat Malik ja Triinu Lukas. Haaga-Heliasta mentoreina toimivat Elisabet Rappu, Martti Asikainen ja Antti Leppilampi. Heidän lisäkseen tapahtuman mentoreina oli mukana laaja joukko eri alojen asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista ja Virosta.
Tekoälyaiheesta huolimatta hackathon muistutti osallistujille, että merkityksellinen tekoälyn hyödyntäminen ei poista ihmisten tarvetta kohdata toisiaan. Itse asiassa se saattaa tehdä inhimillisen panoksen merkityksestä entistäkin tärkeämpää: tiimityö, empatia ja kontekstin ymmärtäminen eivät korvaudu algoritmilla.
FinEstAI on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoima hanke, joka edistää tekoälyn tasapuolista hyödyntämistä suomalaisessa ja virolaisessa työelämässä. Haaga-Helian ja Estonian Business Schoolin luoma koulutusohjelma yhdistää 120 tukitehtävissä työskentelevää, yli 50-vuotiasta naispuolista ammattilaista Suomesta ja Virosta. Tavoitteena on osoittaa käytännössä, että tekoälyosaaminen ei synny pelkästään nuorille tai teknisen alan ammattilaisille, vaan se syntyy kaikille, jotka saavat siihen mahdollisuuden.
Haluatko tietää lisää FinEstAI:n toiminnasta? Tutustu hankkeeseen:
FinEstAI-hanke: www.haaga-helia.fi/fi/hankkeet/finestai
