Haaga-Helian tupla-alumnilla ja viestintäasiantuntijalla ei opintoja aloittaessaan ollut tarkkaa suunnitelmaa uransa suunnasta. Avoin suhtautuminen on kuitenkin tuonut eteen tilaisuuksia, joista hän ei olisi osannut aikanaan edes haaveilla.
Nelli Jäntti-Tuominen on juuri saanut tietää tulleensa valituksi tohtorikoulutukseen. Ajatus väitöskirjasta syttyi hänen kirjoittaessaan Haaga-Helian journalismikoulutuksen opinnäytetyötä – materiaalia kun kertyi yli tarpeiden.
”Opinnäytetyöohjaajani totesi monessa kohdassa, että laita tämä aineisto sinne väikkärimappiin”, Jäntti-Tuominen naurahtaa.
Vakavasti puhuen hän ei monen muun lailla ollut ennen omalle kohdalle osunutta tilaisuutta tullut ajatelleeksi, että tohtorikoulutus ammattikorkeakoulupohjalta on edes mahdollinen. Yleisellä tasolla ja myös tutkimusten valossa näyttääkin siltä, että vaikka ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa laajuudeltaan maisterin tutkintoa, ei sillä ole edelleenkään yhteiskunnassa samanlaista statusta kuin yliopistotutkinnolla. Asetelma on tosin murtumassa.
”YAMK-koulutus mahdollistaa monenlaisen akateemisen- ja urakehityksen”, Nelli Jäntti-Tuominen sanoo. ”Haaga-Helian vahvuus on juuri se, että siellä ymmärretään laajasti nämä mahdollisuudet ja osataan tukea opiskelijoita heidän pyrkimyksissään taipumuksiaan ja tavoitteitaan kohti.”
Journalismi ja viestintä eivät olleet alun perin Nelli Jäntti-Tuomiselle itsestään selviä urasuuntia. Toisaalta hänen vahvuuksiaan olivat jo lukiossa yhteiskunnalliset aineet, äidinkieli ja muut kielet. Lopullisen sysäyksen journalismin polulle antoivat vuoden 2015 tapahtumat.
”Mediassa Euroopan pakolaiskriisiksi nimetty ajanjakso sai minut entistä tarkemmin seuraamaan maailman tapahtumia ja sitä, miten niistä uutisoidaan. Tuolloin huomioni herätti erityisesti useiden valemedioiden nousu”, Jäntti-Tuominen kertoo.
Kun oma juttu löytyi, Nelli Jäntti-Tuominen selvitteli eri oppilaitosten kurssitarjontaa ja päätyi hakemaan Haaga-Helian medianomikoulutukseen. Hän suoritti AMK-tutkinnon reippaassa tahdissa ja valmistui vuonna 2019. Jäntti-Tuominen kertoo jo AMK-opintojen aikana oivaltaneensa, että haluaa suorittaa myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
Haaga-Helian AMK-opintoihin sisältyy tyypillisesti useita harjoittelujaksoja, ja moni opiskelija työllistyy juuri harjoittelun kautta. Näin kävi myös Nelli Jäntti-Tuomiselle, joka on työskennellyt valmistumisensa jälkeen erityisesti järjestökentällä ennen YAMK-opintojen aloittamista.
”Minusta on tosi järkevää, että YAMK-opinnoissa edellytetään vähintään kahden vuoden oman alan työkokemusta valmistumisen jälkeen”, Jäntti-Tuominen sanoo. ”Syventäviin opintoihin tullaan tällöin tosielämän kokemuksen kera, jolloin työn merkitys ja käytänteet sekä omat kasvunpaikat ja tavoitteet piirtyvät selvemmin esiin.”
Vastaavasti Haaga-Helia saa YAMK-opiskelijoilta tärkeää tietoa kentältä ja kykenee muokkaamaan opintokokonaisuuksiaan aina ajantasaisiksi. Näin oppilaitos kykenee toteuttamaan yhteiskunnallista missiotaan työelämän asiantuntijana ja aktiivisena kehittäjänä.
Harva pitää opinnäytetyön kirjoittamista opiskelun huippukohtana – useammin kuulee sen olleen työn ja tuskan takana. Nelli Jäntti-Tuominen kuitenkin nautti sen tekemisestä.
”YAMK-opintoihinhan pyritään opinnäytetyöidealla”, hän kertoo. ”Minulla aihe vaihtui heti opiskelun alettua, mutta se ei haitannut, sillä meillä klikkasi opinnäytetyöohjaajani kanssa tosi hyvin ja sain häneltä paljon tukea uuden idean kehittämisessä.”
Jäntti-Tuominen ei monen muun tapaan tehnyt opinnäytetyötä työnantajalleen, vaan tutki siinä hoitajien esittämistä mediassa työtaistelukriisin aikana. Valmistuttuaan keväällä 2024 hän jatkoi työpaikassaan Lasten ja nuorten keskuksessa, mutta uudessa postitiossa viestintäasiantuntijana.
”YAMK-opinnoista on hyötyä työkontekstissa pyrkiessäni viestinnässä osaltani vaikuttamaan lasten ja nuorten osallisuuteen ja hyvinvointiin.”
Konkreettisen tietotaidon lisääntymisen ohella Nelli Jäntti-Tuominen katsoo YAMK-opintojen lisänneen hänen itsetuntemustaan ja -ohjautuvuuttaan.
”Tiedän nyt, miten haluan tehdä töitä. Osaan esimerkiksi aikatauluttaa asioita paremmin enkä stressaannu niin helposti. Opiskelu oli aikaa itselle, se on tuonut itseluottamusta ja sellaista tiettyä rauhaa kaikkeen tekemiseen.”
”YAMK-opinnot ovat aika itsenäisiä ja sovitettavissa monenlaiseen elämäntilanteeseen. Itselläni oli mahdollisuus opintovapaaseen, mutta opiskella voi myös työn ohella, jolloin opinnot on mahdollista rytmittää joustavasti pidemmälle ajanjaksolle. Itsenäisyys ei kuitenkaan tarkoita yksin jäämistä – tukea ja sparrausta on aina saatavilla.”
Kuva: Bernhard Ludewig