Tia Jaakonsaari ei tiennyt, mikä hänestä tulisi isona – sitten hän löysi merilevän

Ihailin jo lapsena niitä, jotka ilmoittivat pontevasti haluavansa poliisiksi tai juristiksi. Minä kerroin haluavani eläkeläiseksi. En lukionkaan jälkeen tiennyt, mitä haluaisin tehdä, joten päätin pitää välivuoden, jotta tulevaisuuden kuviot kirkastuisivat. Kolmannen välivuoden jälkeen äitini sanoi, että nyt olisi korkea aika hankkia tutkinto. Olin aiemmin hakenut musiikin ja valtiotieteellisten opintojen linjoille, mutta motivaationi ei riittänyt lukemiseen. Sopivaa opiskelupaikkaa etsiessäni yritin miettiä, mitkä asiat minua oikeasti kiinnostaisivat. Päädyin ruokaan. 

Opiskelin ensin kokiksi Perho Liiketalousopistossa. Ruoka kiinnosti, mutta ongelmana oli, että en nähnyt itseäni ravintolakokkina. Ihmekös tuo, sillä jalkapallon intensiivinen pelaaminen vei niin paljon aikaani, että en opintojen aikana ehtinyt koskaan paistaa edes lihaa. Kokkia minusta ei selvästikään tulisi, mutta ruoka-ala kiinnosti edelleen. Siksi hainkin Haaga-Heliaan opiskelemaan ruokatuotantoa. Toivoin, että sitä kautta eteeni avautuisi lisää ruoka-alan vaihtoehtoja – voihan restonomi olla muutakin kuin kokki tai keittiömestari. 

Ensimmäisen Haaga-Helia-vuoteni aikana ajatukset omasta jälkiruokacocktailbaarista saivat konkreettista suuntaa. Sitten kiinnostuin kurssista, joka käsitteli kiertotaloutta. Sillä hetkellä tuntui kuin olisin lopultakin löytänyt kadoksissa olleen puuttuvan palasen. Kiertotalouden maailma vei täysin mukanaan. Oli hienoa ymmärtää, miten raaka-aine pysyy jatkuvasti elämän kiertokulussa ilman, että maan päälle jää turhaa jätettä. Mietin, miksi kaikki yritykset eivät pyri kiertotalouteen. 

Kun sitten olimme poikaystäväni kanssa Azoreilla lomalla, ostimme paikallista giniä. Ginin valmistuksessa oli hyödynnetty levää. Vaikka toisin saattaisi kuvitella, maku oli uskomattoman upea. Levän monipuolinen hyödyntäminen alkoi kiinnostamaan ja tutkin myöhemmin innostuneena, miten levää voisi käyttää laajemmin myös meillä Suomessa.   

Tulevaisuudessa haaveenani on perustaa levään keskittyvä yritys. Sitä ennen haluan kuitenkin vielä syventää osaamistani entisestään. Tavoitteenani on päästä opiskelemaan ympäristömuutosta ja globaalia kestävyyttä tai elintarviketaloutta. Toivon myös, että vaihto-opiskeluvuoteni Briteissä toteutuisi. Siellä levää hyödynnetään enemmän kuin meillä Suomessa. Haluankin saada brittien parhaat opit hyppysiini, jotta vielä jonakin päivänä voin rakentaa unelmieni leväyrityksen.