Akseli Meskanen täydensi osaamistaan avoimen AMK:n Aviation Business -opinnoissa

Toisen polven lentäjä Akseli Meskanen on unelma-ammatissaan, mutta tiedostaa alan ja asemansa haavoittuvuuden.

Akseli Meskanen
14.12.2021
Opiskelijatarina

–  Viimeistään korona-pandemia on osoittanut, kuinka herkkä ilmailuala on talouden syklien heittelehtiessä. Myös meidän lentäjien terveydentila on ymmärrettävästi koko ajan tarkkailussa, ja jos siinä jotain pientäkin häikkää ilmenee, voi pudota tyhjän päälle. Tuli olo, että olisi hyvä olla varasuunnitelma.

Suomessa lentäjiä kouluttavat Suomen Ilmailuopisto Porissa sekä yksityiset lentäjäkoulut.

Koulutusportaali Studentum.fi:n mukaan lentoyhtiön palveluksessa toimivan liikennelentäjän on hallittava muun muassa lentämiensä lentokonetyyppien käyttö, ohjaus, navigointi ja radioliikenne. Lisäksi lentäjältä edellytetään esimerkiksi hyvää avaruudellista hahmotuskykyä, ongelmanratkaisutaitoja sekä keskittymiskykyä.

–  Ammattilentäjän koulutuksessa keskitytään nimenomaan lentokoneen hallintaan ja lentämiseen. Olen kuitenkin saanut huomata, että 16-vuotisen lentäjän urani aikana matkaan on tarttunut paljon muutakin, kokonaisvaltaisempaa, mutta jäsentymätöntä tietotaitoa, Akseli Meskanen sanoo.

Myös Suomen Lentäjäliiton puheenjohtajana toimiva Meskanen haluaa rakentaa ja markkinoida suojaverkkoa ammatinharjoittajille. Miettiessään vaihtoehtoja, joissa uudelleenkouluttautumista ei tarvitsisi aloittaa nollasta ja olemassa olevaa osaamista voisi hyödyntää, hän törmäsi Haaga-Helian avoimen korkeakoulun Aviation business -opintoihin.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella on väliä

Akseli Meskanen kehaisee Haaga-Helian olevan ilmailualan kouluttajana edelläkävijä. Avoimen ammattikorkeakoulun 60 opintopisteen kokonaisuudessa painottuvat taloushallinto, asiakaskokemus, myynnin ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä vastuullinen johtajuus. Suoritettujen opintojen jälkeen opiskelijoilla on mahdollisuus hakea oikeutta tutkinto-opintoihin (BBA ja MBA).

–  Juuri tällaista koulutusta olemme yrittäneet saada Suomeen jo aiemminkin, sillä ihmisiä ja tavaroita pitää lennättää edelleen. Vastuullisuus ja vähempipäästöisempi lentäminen vaatii uusia tapoja, innovaatioita ja kehitystyötä, sekä alan toimijoiden kouluttautumista.

Mahdollisuus joustavaan monimuoto-opiskelun saa niin ikään kiitosta Aleksi Meskaselta. Korona-aikana hänellä on ollut tavallista enemmän vapaa-aikaa, mutta ”normaaleissakin” olosuhteissa pidemmät työjaksot ja vastaavasti vapaat vuorottelevat lentäjän työssä. Raportteja voi kirjoittaa tai tenttejä suorittaa vaikka ulkomaankomennuksella hotellihuoneessa.

–  Haaga-Heliassa ymmärretään aiemman osaamisen merkitys (AHOT) ja opintosisällöt on suunniteltu tämän ymmärryksen pohjalta. Lisäksi kanssaopiskelijoiden erilaiset taustat ja näkökulmat tekevät opiskelusta todella rikasta ja mieluisaa.

Ehkä hieman yllättäen Akseli Meskanen kuitenkin toteaa, että mitään täysin uutta informaatiota opiskelu ei ole tarjonnut. Kyse onkin hänen tapauksessaan enemmän juuri siitä, että uran aikana hankittu, sanoittamatta jäänyt osaaminen on jäsentynyt loogisiksi tietotaitopalikoiksi – ”musta tuntuu” eli mutuilu on vaihtunut muotoon ”minä tiedän”.

– Osaamiseni on ikään kuin taiteltu muodollisesti pätevään pakettiin. Tämä tarkoittaa, että voin paitsi sivistää itseäni jatko-opiskellen, myös jossain vaiheessa tulevaisuutta esimerkiksi yhdistää lentämisen ja viranomais- tai virkamiestyön.