Luovasti erityisen äärellä -seminaari kokosi erityisen tuen toimijat Haaga-Heliaan

Tapahtuma kokosi noin 80 erityisopettajaa, opiskelijaa tai muuta erityisen tuen alan toimijaa Haaga-Helian Pasilan kampukselle. Teemana oli tänä vuonna ”Luovasti erityisen äärellä”, mikä näkyi hienosti yhteistoiminnallisen ja elämyksellisen päivän aikana.

Seminaaripäivän aikana nähtiin monia mielenkiintoisia esityksiä erityisen tuen teemoista tanssia ja musiikkiakaan unohtamatta.

Muuttuva ammatillinen erityisopetus

Suomessa erityisopetuksen kehitys vauhdittui 1970-luvulla. Ammatillinen erityisopettajankoulutus aloitettiin vuonna 1977, ja ammatillisten erityisopettajien yhdistys perustettiin vuotta myöhemmin. 

Ammatilliset erityisopettajat ry:n puheenjohtaja, erityisopettajankouluttaja Päivi Pynnönen valotti puheenvuorossaan ammatillisen erityisopetuksen historiaa ja tulevaisuutta Suomessa.

– Alkuvaiheessa 1970-luvulla keskiössä aisti- ja liikuntavammaisuus sekä esimerkiksi. se, millaisissa ammateissa erityisen tuen opiskelijat voivat toimia. Kartoituksia oli mm.  näkövammaisien kouluttamisesta puhelinvälittäjiksi, eli erityisen tuen opiskelijat urautuivat helposti toimimaan samoissa ammateissa, Pynnönen kertoi.

–1990-luvulta lähtien erityisopettajuuden kentällä on puhuttu entistä enemmän syrjäytymisestä ja sen ehkäisemisestä. Yhdeksi uudeksi teemaksi nousi myös maahanmuuttajien opetus. Monet uudet toimintatavat, kuten taidekasvatus, ovat saaneet huomiota opetuksessa.

Erityisyydestä moninaisuuteen

Vuosituhannen vaihteessa on keskitytty yhtäläisiin koulutusmahdollisuuksiin jokaiselle Suomessa asuvalle ja ajatus inkluusiosta on rantautunut koulutuspolitiikkaan. On esitetty, että jokaisen erityisopiskelijan tulisi olla tavallinen opiskelija oppilaitoksessa.

Erityisyydestä on tullut moninaisuutta. Vian tai vamman huomioimisen näkökulmasta on siirrytty yhä enemmän pedagogiseen tukemiseen, ongelmien korjaamisesta ennaltaehkäisyyn ja segregaatiosta inkluusioon.

– Nykyään aikuiset nähdään yhtenä erityisopetuksen ryhmänä. Monilla aikuisillakin on oppimisvaikeuksia, ja tämä näkyy esimerkiksi korkeakouluissa. Edelleen on lukuisa joukko opiskelijoita, jotka jäävät vaille tukea oppimisvaikeuden, kielen tai sosiaalisen taustan takia, tähdentää Pynnönen.

Kaikille mahdollista oppimista

Osallistujat saivat mahdollisuuden tutustua moniin erityisen tuen toimijoihin päivän esityksien ja työpajojen kautta. Autismisäätiön taide- ja kulttuuritoiminnan suunnittelija Synnöve Lindberg, Kettuki ry:n toiminnanjohtaja Sirpa Taulu sekä Kettukin vuoden 2023 taiteilija Riina Noro valottivat erityistaidetoimintaa.

Seminaarissa kuultiin myös musiikkia, kun Musiikkikeskus Resonaarin oma ammattiorkesteri esiintyi ohjaaja Markku Kaikkosen johdolla. Keskuksessa toimii myös musiikkiopisto, joka tarjoaa musiikin opetusta heille, jotka tarvitsevat oppimiseen erityistä tukea.

– On tärkeää, että taiteen oppiminen mahdollistuu kaikille. Koulutusväyliin ja ammatilliseen sijoittumiseen panostaminen on tärkeää, jos harrastuksesta tuleekin ammatti, korosti Kaikkonen.

Paneelikeskustelussa puheenvuoro annettiin myös Haaga-Helian ammatillisille erityisopettajaopiskelijoille. Ammatillisen opettajankoulutuksen syventäminen, pätevyyden saaminen ja halu kehittyä nousivat syiksi hakeutua koulutukseen. Eritysopettajuus on  monelle kutsumusammatti.

Seminaarin järjestivät yhteistyössä Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Ammatilliset erityisopettajat ry. Kiitos kaikille seminaariin osallistuneille!