Haaga-Helian Work & Study esillä ministeriön selvityksessä

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tiistaina 3.6.2020 Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa yhteistyössä tehdyn ja pitkään odotetun "Miten osaaminen näkyväksi?" -selvityksen, jonka odotetaan kehittävän osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Suomessa.

Ministeriön tekemässä selvityksessä pyrittiin kartoittamaan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen rakenteita, hyviä käytäntöjä, prosesseja ja toteutusmalleja kotimaassa sekä etukäteen valituissa verrokkimaissa, joiksi valikoituivat Alankomaat, Etelä-Afrikka, Irlanti, Kanada, Ranska, Ruotsi, Skotlanti ja Tanska.

Selvityksen mukaan osaamista ei kerry pelkästään koulutuksissa, vaan myös harrastukset ja työpaikat kasvattavat sitä. Lisäksi siitä kävi ilmi, että etenkin työelämässä olevat kaipaavat lisää ohjausta oman osaamisen tunnistamiseen sekä erilaisia mahdollisuuksia tehdä sitä näkyväksi. 

—​   Kaikki ohjausta tarvitsevat eivät kuitenkaan saa ohjausta. Lisäksi osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät ohjauspalvelut ovat usein hankerahoitteisia ja väliaikaisia, mikä vaikeuttaa pitkäjänteistä toimintaa, ministeriön julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan.

Selvityksessä tunnistettiin kolme keskeistä menetelmää, joiden kautta osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan Suomessa. Menetelmät ovat opinnollistaminen, osaamisperusteisuus sekä digitalisuus ja sähköiset järjestelmät.

Haaga-Helia mukana selvityksessä

Yksi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä esiin tuotu malli on Haaga-Helia ammattikorkeakoululla kehitetty työn opinnollistamisen Work & Study -malli, joka tarkoittaa muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen rakentamista osaksi opintoja ja tutkintoa.

Work & Studyn tavoitteina ovat ammattikorkeakouluopintojen integroiminen työhön ja opiskelijoiden sujuva siirtyminen työelämään.

Haaga-Helian elämys- ja hyvinvointitalouden yliopettaja Marjaana Mäkelä kertoo olevansa erittäin iloinen siitä, että juuri Haaga-Helia nostettiin selvityksessä ainoana ammattikorkeakouluna esiin.

Hän on mukana eri koulutusohjelmien edustajista muodostetussa työryhmässä, joka kehittää opinnollistamista Haaga-Helialla.

Mäkelän mukaan kyseessä ei ole uusi ajatus, vaan osaamista on aina tunnistettu koulutusorganisaatioissa ja varsinkin ammattikorkeakoulut ovat tehneet vuosikymmenien ajan tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa.​ Toiminta on kuitenkin alkanut vasta viime vuosina muistuttamaan organisoitua prosessia, johon on rakennettu selkeä sabluuna.

—​   Periaatteessa me olemme joutuneet luomaan yhteiset käsitteet ja toimintatavat täysin tyhjästä, ja sen jälkeen on vielä täytynyt pitää huoli siitä, ette niitä alettaisiin myös käyttämään, yliopettaja sanoo. 

Mäkelä muistuttaa korkeakouluopiskelijoilla olevan usein jo entuudestaan työelämän osaamista ja moni heistä työskentelee myös opintojensa ohessa. Tämä on yksi syy, minkä vuoksi opinnollistamisen tulisi hänen mielestään olla kitkatonta.

—​   Opinnollistaminen ei silti ole sen helpompaa kuin muodollinenkaan koulutus. Harrastuksiaan tai työkokemustaan opinnollistavien opiskelijoiden osaamista arvioidaan täysin samoilla kriteereillä kuin muitakin, hän sanoo.

Haaga-Helialla jokaiselta opiskelijalta odotetaan samaa teoriaoppia ja tietoperustaa.

Opinnollistaminen on monelle uutta

Haaga-Helian lehtori ja opintokoordinaattori Elina Iloranta oli puhumassa Work & Studysta ja Haaga-Helian eri tavoista saada oppiminen ja osaaminen näkyväksi 26. toukokuuta järjestämässä "Tutkittua tietoa oppivasta työelämästä - Mitä tiedämme työssä oppimisesta?" -webinaarissa.

Ilorannan mukaan Sitran järjestämässä tilaisuudessa oli mukana niin korkeakoulutoimijoita, yritysten ja muiden tahojen edustajia kuin tutkijoitakin, joista osa ei ollut koskaan aikaisemmin kuullut ammattikorkeakouluissa tapahtuvasta muualla hankitun osaamisen validoinnista. 

—​   Haaga-Heliassa Work & Study -malli ei ole enää mikään uusi juttu. Harrastuksissa ja työssä tapahtunutta osaamisen opinnollistamista on tehty jo vuosien ajan ja sen hyödyntäminen lisääntyy kaiken aikaa. Moni opetusmaailman ulkopuolinen taho ei kuitenkaan ole välttämättä kuullut mallistamme. Siksi Sitra minut heidän tilaisuuteensa varmaan pyysikin, hän naurahtaa.

Ilorannan mukaan opinnollistamisessa on yhä omat haasteensa.

—​   Joistakin opiskelijoista opinnollistaminen voi edelleen tuntua hieman vieraalta ja epäselvältä, eikä se välttämättä täysin vesiselvää ole meille korkeakoulutoimijoillekaan. Siksi pyrimmekin väsymättömästi kehittämään siihen selkeämpiä prosesseja ja yhteisiä toteutustapoja, hän sanoo.​

Iloranta uskoo ensi syksynä pilotoitavan koulutusuudistuksen parantamaan tilannetta. 

—​   Koulutusuudistuksen ansiosta opintopolkujen henkilökohtaistamisesta tulee nykyistä yksinkertaisempaa, joka puolestaan mahdollistaa entistä laajemman opinnollistamisen. Oppimisen ja osaamisen näkyväksi tekeminen vaatii ammattikorkeakoululta paljon joustavuutta, hän sanoo.

Haaga-Helian opinnollistamisprosessi ja siihen liittyvä näyttöpäiväkonsepti on palkittu toiseksi parhaana validointiprosessina Berliinin VPL Biennalen yhteydessä järjestetyssä Global Prize for Validation of Prior Learning 2019 -kilpailussa.​

LISÄÄ AIHEESTA: 

• Miten osaaminen näkyväksi? Kartoitus osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen rakenteista ja käytännöistä Suomessa ja valituissa kansainvälisissä verrokkimaissa​​
• ​Miten osaaminen näkyväksi? -webinaarin tallenne​
• ​Mitä tiedämme työssä oppimisesta?