Mitä interpretaatio on ja mitä hyötyä siitä voisi olla matkailualalle? Tätä pohti joukko matkailualan ammattilaisia HAAGA-HELIAssa maanantaina 13.2. interpretaation huippuasiantuntijan Crispian Embersonin ja HAAGA-HELIAn projektipäällikön Leena Grönroosin johdolla.

Interpretaatio on syvemmän merkityksen tuottamista matkailijalle: matkailija on kiinnostunut kiven tai muistomerkin tarinasta ja merkityksestä, ei kivestä itsessään. Matkapalvelun tuottajan pitää siis tarjota asiakkaalle enemmän kuin pelkkiä monumentteja, paikkoja tai maisemia. 

Työkaluja interpretaation tuottamiseen ovat mm. opastetut kierrokset, tarinat, matkailijan osallistaminen, massaräätälöinti ja alueen tarkastelu matkailijan silmin.

Opastetuilla kierroksilla matkailijalle tarjotaan syvempää tietoa kohteesta. Kaikkea ei kuitenkaan kannata tarjota valmiiksi pureskeltuna eikä tarinoiden aina tarvitse olla pelkkää faktaa. Sekaan voi upottaa myös avoimia kysymyksiä ja mystiikkaa.

Tarinaa voi rakentaa myös muuten kuin kerrottuna tai kirjoitettuna. Ihminen ymmärtää helpommin kuvia kuin tekstiä. Kun tarinan pystyy kytkemään jotenkin omaan arkeen tai tuttuihin ihmisiin, tarina konkretisoituu ja muuttuu mielenkiintoisemmaksi. Tarinaa tai viestiä voi tukea kerronnan lisäksi muilla keinoilla. Tarina voi opastetun kierroksen lisäksi näkyä vaikkapa aamiaishuoneessa tai tapahtumatarjonnassa. Mahdollisuudet ovat monet. 

Viestejä voi myös kerrostaa eikä kaikkea tietoa tarvitse tarjoilla itse selvässä muodossa. Klaus K -hotellissa otoksia Kalevalasta voi löytää vaikkapa seinältä. Näin ne, joita Kalevala kiinnostaa, saavat irti vierailustaan hitusen enemmän ja ne, joita aihe ei kiinnosta, se ei myöskään häiritse.

Matkailukohteen historiallinen arvo kannattaa hyödyntää monipuolisesti. Historian voi tuoda nykypäivään korostamalla, että tarina jatkuu ja nyt ”sinä” olet osa sitä. Tarina tulee rakentaa paikan arvoja ja olemusta kunnioittaen. Esimerkkinä Suomenlinna, jonka rakenteilla oleva tykkisluuppi tuo menneen tähän päivään ja antaa nykyihmisen kokea palan menneisyyttä.  

Matkailija kokee elämyksiä erityisesti silloin, kun hän pääsee itse tekemään asioita. Koskettaminen, tunteminen, kuuleminen, haistaminen ja maistaminen ovat tapoja päästä osaksi elämystä eri tavalla kuin pelkkä näkeminen.

Silloin, kun matkailukohde palvelee erilaisia kohderyhmiä, saattaa olla haastavaa löytää niitä kiinnekohtia, joista mahdollisimman moni matkailija innostuisi. Tasapainon löytäminen on hankalaa, sillä jos yrittää miellyttää liian montaa kohderyhmää, kukaan ei enää innostu. Liian kapean segmentin palveleminen on sekin haastavaa. Siksi ratkaisu useimmiten löytyykin massaräätälöinnistä, jolloin tarjolla on paljon erilaista ja kukin asiakas valitsee tarjonnasta itselleen sopivan kokonaisuuden.

Matkailukohteen on osattava huomioida erilaiset kohderyhmät niiden omista tarpeista, ei vain omasta näkökulmastaan. Esimerkiksi Suomenlinnan piknik-vieraille voidaan tuottaa vaikkapa piknik-tarvikevuokrapalvelu, mikä palvelee vieraita ja tuo lisämyyntiä matkakohteelle.  Siihenhän kaikki matkailutoiminta kuitenkin lopulta pyrkii, eikö?

Suomalaiset (matkailu)yritykset tekevät pääsääntöisesti liian vähän yhteistyötä. Nähdään vain omat edut ja omat asiakkaat, vaikka matkailijalle matkakohde on kokonaisuus ja osiensa summa. On muistettava, että ihminen harvoin matkustaa kohteeseen vain yhden tietyn museon vuoksi. Yleensä häntä kiehtoo matkailukohde laajemmin. Jos yrittäjä saa matkailijan innostumaan toisesta kohteesta, se on ensimmäisellekin yrittäjälle plussaa. Hän on antanut asiakkaallensa hyvää palvelua. Kollega on tietysti onnellinen uudesta asiakkaasta, eikä hänen saamansa myynti ole pois ensimmäisen yrittäjän liikevaihdosta. Viipymän lisääminen olisikin avainsana matkailun liikevaihdon nostamisessa. Tässä tarvitaan matkailuyrittäjien yhteistyötä!

Keskusteluun osallistuivat:
- Asiantuntija Crispian Emberson, www.heritagedestination.com
- Metsähallitus / Kansallispuistot: Matti Tapaninen, erityissuunnittelija www.luontoon.fi
- Hotel KlausK: Tero Thynell, markkinointi- ja myyntipäällikkö  www.klauskhotel.com
- Ehrensvärd-Seura:  Timo Uolamo, toiminnanjohtaja www.suomenlinnatours.com
- Suomenlinnan hoitokunta: Milla Öystilä,  matkailukoordinaattori www.suomenlinna.fi
- Sotamuseo: Lauri Haavisto, suunnittelija ja osaston johtaja www.puolustusvoimat.fi
- Arthur Pedersen, kestävän matkailukehityksen asiantuntija
- Tomi Letonsaari, folkloristi
- Mario Passos Ascencao, Principal Lecturer, HAAGA-HELIA
- Teemu Moilanen, yliopettaja, HAAGA-HELIA

Puheenjohtajana toimi Leena Grönroos HAAGA-HELIAsta. Häneltä saa myös lisätietoa aiheeseen liittyen (leena.gronroos@haaga-helia.fi, 040 488 7187).