Seminaarin idea lähti liikkeelle seitsemän HAAGA-HELIAn opiskelijan opinnäytetyöteemaryhmästä. Teemaryhmän opinnäytetöissä tutkittiin, millainen Suomi-kuva välittyy esimerkiksi musiikkibisneksen, designin, matkailun ja urheilun kautta.

HAAGA-HELIAn yliopettajan Teemu Moilasen mukaan brändikäsitys – myös maabrändi – muodostuu yksittäisistä tiedon hippusista. Ihminen tekee jatkuvasti havaintoja ympäröivästä maailmasta. Itse kullakin on oma brändipussukka, johon hän säilöö näitä havaintojaan ikään kuin palapelin palasia. Jos pussukkaan kertyy paljon hyviä palasia, ei muutama huono tee haittaa.

Musiikin avulla voidaan saavuttaa uusia kohderyhmiä ja lisätä Suomen vetovoimatekijöitä, tähdensi MUSEXin toimitusjohtaja ja Suomen maabrändityöryhmän jäsen Paulina Ahokas. Artistien ihannoinnilla on ollut suuri merkitys suomalaisuuden tunnetuksi tekemisellä; ihmistä on helppo fanittaa. Esimerkiksi USA:ssa opiskellaan tällä hetkellä suomen kieltä enemmän kuin koskaan; ensin on innostuttu suomalaisesta musiikista ja tietystä artistista, sen jälkeen myös maasta ja kielestä.

Suomalaisen musiikinviejän haasteet ovat Paulina Ahokkaan mukaan tyypillisiä pk-yrittäjän haasteita: yritykset ovat pieniä, tuotteistaminen koetaan vaikeaksi, kansainvälinen markkinointi koetaan vaikeaksi, resurssit ovat vähäiset ja ulkopuolisia investointeja on vaikea saada. ”Meillä on hyviä artisteja, mutta pk-yrittäjiin ei ole panostettu”, Ahokas pahoitteli.

HAAGA-HELIAn opiskelija Ilkka Niskanen ja Clockwork Music Managementin toimitusjohtaja Paul Cheetham tarkastelivat, millaista Suomi-brändiä suomalaisten rockbändien englanninkieliset artistibiografiat rakentavat. Ilkka Niskanen oli tutkinut opinnäytetyössään 40 bändin biografioita, ja tulos oli, että suomalaiset ovat niiden perusteella synkkiä, sisukkaita ja ammattimaisia. Suomi-kuvaa voisikin Niskasen mukaan monipuolistaa; onhan meillä pimeän talven vastapainoksi valoisa kesä.

Lappilaisen design-yrityksen Mielandin tavoitteena on tuoda esille erilaista Lappia, tavisten Lappia, kertoi Mielandin suunnittelija Katariina Imporanta. Mielandin innoittajana on kotiseuturakkaus. Esimerkiksi Kemijärven yöjunaliikenteen lakkauttamisuhka sai yrityksen suunnittelemaan Kemijärvi-paidan ja yöjunakalsarit. Mielandin Salla-mallistoa on sanottu lappilaiseksi Marimekoksi.

HAAGA-HELIAn opiskelija Sanna Viklund tutki opinnäytetyössään muun muassa Mielandin yritystarinoita. Sanna Viklund kertoi, että Mielandin tarinoissa korostuu perifeerisyys, tämän päivän lappilaisuus, omakohtaisuus ja kuvien käyttö. Yritystarinan tulee olla persoonallinen, jotta se erottuisi muista. Pitää olla rohkeutta kertoa erilaista tarinaa, kuten Mieland. ”Ole ylpeästi omituinen”, Sanna Viklund kehotti.

Suomi-neidosta rocktähdeksi -seminaarin viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat mainonnan ja yritysviestinnän opiskelijat HAAGA-HELIAn Malmin toimipisteestä.

Suomi-kuvan viestiminen käytännössä -teemaryhmän opiskelijoiden opinnäytetöiden lyhyet esittelyt:

Suomi-kuva